Laskiaissunnuntain saarna Klosterin kirkossa/Predikan på fastalagssöndagen i Klosters kyrka 11.2.2024

Luuk.18:31-43 

Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: »Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.» Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti. 

Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä. Kuullessaan, että tiellä kulki paljon väkeä, mies kysyi, mitä oli tekeillä. Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa siitä ohi. Silloin hän huusi: »Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!» Etummaisina kulkevat käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: »Daavidin Poika, armahda minua!» Jeesus pysähtyi ja käski tuoda hänet luokseen. Mies tuli, ja Jeesus kysyi häneltä: »Mitä haluat minun tekevän sinulle?» Mies vastasi: »Herra, anna minulle näköni.» Silloin Jeesus sanoi hänelle: »Saat näkösi. Uskosi on parantanut sinut.» Siinä samassa mies sai näkönsä, ja hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. Ja kaikki, jotka näkivät tämän, kiittivät ja ylistivät Jumalaa. 

Laskiaissunnuntai - rakkauden tie 

“Käykäämme nyt Jerusalemiin...” näin lauloimme päivän alkuvirressä. Näin sanoi myös Jeesus opetuslapsilleen. Jerusalemissa tulisi käymään toteen kaikki se, mitä oli profeettojen kautta ennustettu. Jälleen kerran Jeesus puhui opetuslapsille tulevasta kuolemastaan, mutta opetuslapset eivät ymmärtäneet. 

Vietämme tänään kirkkovuodessa laskiaissunnuntaita. Laskiaissunnuntai tarkoittaa nimensä mukaisesti laskeutumista paastoon. Suuri 40 päivän pääsiäispaasto alkaa tuhkakeskiviikosta. Paastonaika on valmistautumista suureen juhlaan. Paastoa voi toteuttaa monella tavalla. Paasto on keskittymistä Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen luopumalla itse jostakin. (Laskiaissunnuntaina alkaa myös ACT Ruotsin kirkon suuri paastokeräys, joka on tämän päivän kolehtikohde. Se voi olla yksi tapa auttaa muita luopumalla pienestä summasta itse.)  Tärkeintä ei ole kuitenkaan ulkonainen paasto, vaan tilan raivaaminen rukoukselle, hiljentymiselle, uskolle ja rakkaudelle.  

Paastonaika on siis hengellinen matka kohti pääsiäistä. Myös päivän evankeliumissa Jeesus on matkalla. Hän kulkee Jerusalemiin yhdessä opetuslastensa kanssa. Opetuslapset olivat nähneet monia ihmetekoja, ja Jeesus oli jo aiemmin puhunut kohtalostaan juuri heille. Silti he eivät ymmärtäneet mitä oli tapahtumassa. Mutta Jeesus halusi kulkea tuon matkan juuri opetuslastensa ja ystäviensä seurassa.  

Matkalla Jerusalemiin he kohtasivat sokean miehen. Kun hän kuuli, että tulija oli Jeesus, hän huusi kovalla äänellä: »Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!» Jeesus tuli miehen kohdalle ja kysyi: Mitä haluat minun tekevän sinulle? Hän ei kuitenkaan kysynyt tätä siksi, ettei olisi tiennyt miehen olevan sokea. Jeesus ei tehnyt oletuksia, vaan halusi miehen ilmaisevan omin sanoin pyyntönsä ja syvimmän toiveensa Jeesukselle. Sokea mies uskoi, että Jeesus voisi auttaa häntä, vaikka ei ollut omin silmin nähnyt auttajaansa. Jeesus vastasi miehelle: Sinun uskosi on parantanut sinut, ja mies sai näkönsä. Tämän jälkeen hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. Tästä samasta asiasta on kyse silloin, kun rukouksessa käännymme Jumalan puoleen, että uskallamme sanoa pyyntömme ääneen rukouksen sanoin. Evankeliumeissa mainitaan moneen kertaan, miten opetuslapset eivät ymmärtäneet mistä Jeesus puhui. Emme aina ymmärrä Jumalan tahtoa tai suunnitelmia. Tärkeää ei ole tieto, vaan halu kääntyä Jumalan puoleen. 

Päivän Raamatuntekstit puhuvat sekä kuolemasta että rakkaudesta. Päivän epistolateksti korinttilaiskirjeestä muistuttaa, että vaikka kaikki muu katoaisi, jäljelle jäisi rakkaus. Tie Jerusalemiin on sekä kärsimyksen että rakkauden tie. Rakkauteen kuuluu, että sitä ei osoiteta ylhäältä alas. Siksi Jumalankin syntyi maan päälle, ihmiseksi ihmisten keskelle.  Jumala itse on rakkaus, kun saamme vastaanottaa rakkautta, voimme jakaa sitä myös eteenpäin.  

Evangelium 

Lukasevangeliet kapitel 18, vers 31-43 

Han samlade de tolv omkring sig och sade till dem: ”Vi går nu upp till Jerusalem, och allt som profeterna har skrivit om Människosonen skall gå i uppfyllelse. 

Han skall utlämnas åt hedningarna, de skall håna och skymfa honom och spotta på honom, och de skall prygla honom och döda honom, och på den tredje dagen skall han uppstå.” 
Av detta begrep lärjungarna ingenting. Vad han menade var fördolt för dem, och de kunde inte förstå vad han sade. 
När Jesus närmade sig Jeriko satt där en blind vid vägkanten och tiggde. 
Han hörde en folkhop komma på vägen och frågade vad som stod på. 
Man talade om för honom att Jesus från Nasaret gick förbi, 
och då ropade han: ”Jesus, Davids son, förbarma dig över mig.” 
De som gick främst sade åt honom att vara tyst, men han ropade ännu högre: ”Davids son, förbarma dig över mig.” 
Jesus stannade och sade till dem att leda fram honom, och då mannen kom närmare frågade Jesus: 
”Vad vill du att jag skall göra för dig?” Han svarade: ”Herre, gör så att jag kan se igen.” 
Jesus sade: ”Du kan se igen. Din tro har hjälpt dig.” 
Genast kunde han se, och han följde med Jesus och prisade Gud. Och allt folket som såg det sjöng Guds lov. 

 

Kärlekens väg  

“Se vi går upp till Jerusalem...” sjöng vi tillsammans i första psalmen idag. Så sade Jesus också till sina lärjungar i dagens evangelium, när de gick i väg mot Jerusalem. Där skulle ske allt som hade sagts genom profeterna. Jesus pratade till sina lärjungar om sin kommande död och lidande, men lärjungarna fattade ingenting. 

Idag firar vi fastlagssöndagen. Det är sista söndag innan den stora 40 dagars fastetiden, som börjar på askonsdag.  Fastan är en tid för eftertanke och förberedelse inför stora fest. Under fastan öppnar vi våra medvetande för våra medmänniskor genom att vi själv avstår från någonting. (På Fastlagssöndagen startar ACT Svenska kyrkans fasteaktion, som är också dagens kollekt.) 

Fastan börjar vägen mot påsken. Fastan kan också vara en inre väg att komma närmare Gud. I dagens evangelium Jesus är också på vägen. Han är på väg till Jerusalem med sina lärjungar. Det var inte första gången att Jesus hade pratat om påskens händelser till sina lärjungar, men ändå förstod dem inte. Men Jesus ville vandra den vägen tillsammans med sina lärjungar, som var också hans nära vänner.  

På vägen mot Jerusalem möter dem blinda mannen. När mannen hörde att det är Jesus han ropade högt: ”Jesus, Davids son, förbarma dig över mig.” Även om han såg inte, han litade på att han skulle få hjälp från Jesus. Och Jesus frågade honom: “vad vill du att jag ska göra för dig?” Mannen fick se igen, och han följde Jesus och prisade Gud. Vi är kanske ofta som lärjungar. Vi förstår inte. Ibland det är svårt att förstå Guds vilja. Men vi behöver inte veta eller förstå allting. Det räcker att vi vill följa Jesus och be om Guds ledning till våra liv.  

 Dagens Bibeltexter pratar om både döden och kärleken. Episteltexten från första Korinthierbrevet pratar om kärleken, och påminner att störst av allt är kärleken. Vägen till Jerusalem är både lidandets och kärlekens väg. Därför föddes också Gud som människa och var som en av oss. “Så älskade Gud världen att han gav den sin ende son, för att de som tror på honom inte skall gå under utan ha evigt liv.” (Joh.3:16). Gud älskar oss och vi kan ge hans kärlek vidare.