Pastori Tikkalan saarnablogi

(Samma på svenska, rulla ner...) Tuomiosunnuntaita edeltävä sunnuntai, II vuosikerta Jeesus sanoo: »Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. Autuaita nuo palvelijat, jos hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen sydänyötä tai sen jälkeen! Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, minä yön tuntina varas tulee, hän ei antaisi murtautua taloonsa. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.»  (Luuk. 12: 35–40 ) Päivän evankeliumissa Jeesus puhuu vertauskuvallisesti tulevasta paluustaan. Ensimmäiset kristityt odottivat Jeesuksen paluun tapahtuvan pian, kenties jo heidän sukupolvensa aikana. Emme voi kuitenkaan tietää määräaikaa tai hetkeä, joten ei myö

Pyhäinpäivä, vsk.2 13 »Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.  14  »Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella.  15  Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville.  16  Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. (Matt.5:13-16) Pyhäinpäivä sijoittuu kirkkovuodessa pitkälle syksyyn, jolloin illat jo pimenevät nopeammin. Samalla se on kuitenkin valon päivä. Tuhannet kynttilät syttyvät kirkoissa ja hautausmailla läheisten ihmisten muistoksi.   Te olette valona ja suolana maailmassa. Näin puhui Jeesus suurelle kansanjoukolle vuorisaarnassaan. Jeesus puhui siitä, mitä on kristittynä oleminen. Juuri edellä on vuorisaarnan autuaaksi julistukset