Pastori Tikkalan saarnablogi

(Samma på svenska, rulla ner..) Tuomiosunnuntai 1.vuosikerta   Matt. 25:31–46 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 25 Jeesus sanoi opetuslapsille:     ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’     Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissä

 Valvomisen sunnuntai 1. vuosikerta Jeesus puhui tämän vertauksen:     ”Silloin taivasten valtakunta on oleva tällainen. Oli kymmenen morsiusneitoa, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan. Viisi heistä oli tyhmää ja viisi viisasta. Tyhmät ottivat lamppunsa mutta eivät varanneet mukaansa öljyä. Viisaat sitä vastoin ottivat lampun lisäksi mukaansa öljyastian. Kun sulhanen viipyi, heitä kaikkia alkoi väsyttää ja he nukahtivat. Mutta keskellä yötä kuului huuto: ’Ylkä tulee! Menkää häntä vastaan!’ Silloin kaikki morsiusneidot heräsivät ja panivat lamppunsa kuntoon. Tyhmät sanoivat viisaille: ’Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat.’ Mutta viisaat vastasivat: ’Emme me voi, ei se riitä meille kaikille. Menkää ostamaan kauppiailta.’ Mutta kun he olivat ostamassa öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häätaloon, ja ovi suljettiin. Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: ’Herra, Herra, avaa meille!’ Mutta hän vastas

  PSALTARPSALM Psaltaren psalm 139, vers 1-18   Om jag står eller sitter vet du det, fast du är långt borta vet du vad jag tänker.   Om jag går eller ligger ser du det, du är förtrogen med allt jag gör.   Innan ordet är på min tunga vet du, Herre, allt jag vill säga.   Du omger mig på alla sidor, jag är helt i din hand.   Den kunskapen är för djup för mig, den övergår mitt förstånd. Var skulle jag komma undan din närhet? Vart skulle jag fly för din blick?   Stiger jag upp till himlen, finns du där, lägger jag mig i dödsriket, är du också där.   Tog jag morgonrodnadens vingar, gick jag till vila ytterst i havet,   skulle du nå mig även där och gripa mig med din hand.   Om jag säger: Mörker må täcka mig, ljuset omkring mig bli natt,   så är inte mörkret mörkt för dig, natten är ljus som dagen, själva mörkret är ljus. Du skapade mina inälvor, du vävde mig i moderlivet.   Jag tackar dig för dina mäktiga under, förunderligt är allt du gör. Du kände mig alltigenom,   min kropp var inte förbo

EVANGELIUM Lukasevangeliet kapitel 12, vers 4-7   Jag säger till er som är mina vänner: låt er inte skrämmas av dem som kan döda kroppen men sedan inte kan göra mer. Jag skall tala om för er vem ni skall frukta. Frukta honom som kan döda och sedan har makt att kasta ner i helvetet. Ja, jag säger er: honom skall ni frukta. Säljs inte fem sparvar för två kopparslantar? Men ingen av dem är glömd av Gud. Och till och med hårstråna på ert huvud är räknade. Var inte rädda, ni är mer värda än aldrig så många sparvar.   Det har varit alla helgona helgen, och på söndag firades ”Alla själars dag”.  Vi minns våra egna anhöriga som inte längre finns ibland oss. Mycket folk har besökt kyrkor och kyrkogårdar. Det är många som har tänt ljus till någon som är saknad och älskad. Deras minne lever kvar i våra hjärtan.  Det kan vara jättevackert och hoppfullt med alla ljus i kyrkogården. I Bibelord vi har ett hopp och ett löfte, att kanske en dag vi får återse våra nära och kära.  Men vi kan också vara r

Kaikkien sielujen päivä 1.vsk. EVANKELIUMI Luuk. 12: 4-7 Jeesus sanoi: »Minä sanon teille, ystävilleni: Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta joiden valta ei ulotu sen pitemmälle. Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä. Pelätkää häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen että syöstä hänet helvettiin. Niin, sanon teille: häntä teidän on pelättävä. Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.» Tänään kirkkovuodessa vietetään pyhäinpäivän jälkeistä sunnuntaita, toiselta nimeltään “kaikkien sielujen päivää”. Eilisen pyhäinpäivän tapaan muistelemme edesmenneitä läheisiämme. Voimme muistella sukulaisia joista olemme ehkä vain kuulleet tarinoita, tai perheenjäseniä, kumppaneita ja läheisiä ystäviä jotka ovat kulkeneet rinnallamme lähes elämän mittaisen matkan. Edesmenneistä sanomme usein, että he ovat siirtyneet tästä ajasta ikuisu

Matt. 5:1–12 Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:       ”Autuaita ovat hengessään köyhät,       sillä heidän on taivasten valtakunta.       Autuaita murheelliset:       he saavat lohdutuksen.       Autuaita kärsivälliset:       he perivät maan.       Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano:       heidät ravitaan.       Autuaita ne, jotka toisia armahtavat:       heidät armahdetaan.       Autuaita puhdassydämiset:       he saavat nähdä Jumalan.       Autuaita rauhantekijät:       he saavat Jumalan lapsen nimen.       Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan:       heidän on taivasten valtakunta.     Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.” Ki

GAMMALTESTAMENTLIG Första Moseboken kapitel 45, vers 4-8   Då sade Josef till bröderna: ”Kom fram hit.” De gick fram till honom, och Josef sade: ”Jag är Josef, er bror, som ni sålde till Egypten. Men var inte bedrövade för att ni sålde mig hit och förebrå er ingenting. Det var för att rädda liv som Gud skickade mig hit före er. I två år har det nu varit hungersnöd i landet, och det kommer fem år till då man varken skall plöja eller skörda. Gud skickade mig före er för att trygga er fortlevnad på jorden och för att bevara er vid liv och rädda många. Det är alltså inte ni som har skickat mig hit, utan Gud, och han har gjort mig till faraos främste rådgivare, till ledare för hans förvaltning och styresman över hela Egypten. Frälsningen I första Moseboken finns en lång och spännande historia om Josef, hans sanndrömmar och hans bröder som var avundsjuka. Så avundsjuka, att hans bröder gjorde en plan att döda Josef, men till slutet såldes honom som slav till Egypten. Men till slutet allt ble