Pastori Tikkalan saarnablogi

On tullut aika viettää joulujuhlaa. Joulun matka nykyiseksi kansanperinne juhlaksi on saanut alkunsa 300-luvulla Rooman valtakunnassa. Keisari Lucius Domitius Aurelianus julisti joulukuun 25. päivän (jolloin silloisen roomalaisen kalenterin mukaan oli talvipäivänseisaus) voittamattoman auringon päiväksi, Dies Natalis Solis Invicti, ja Sol Invictus. Kristinuskon myöstä joulua alettiin viettää tämän juhlapäivän paikalla. Jeesuksen syntymän ajoista ei ole täyttä ajallista varmuutta, vaikka Luukas on yrittänyt nähdä paljon vaivaa ajankohdan selvittämiseksi. Joulun vietto sopii kuitenkin hyvin talvipäivänseisaukseen ja vuoden pimeimpään ajankohtaan. Kirkkovuodessa puhutaan jouluaattona profeettojen lupauksien täyttymyksestä. Jesajan kirjan profetia lupaa: ”kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon…” Johanneksen evankeliumissa Jeesus esittää itsestään monia minä olen -vertauksia. Yksi Jeesuksen vertauksista on: ”minä olen maailman valo, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan

Matt. 11: 2-10 Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: ”Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?” Jeesus vastasi heille: ”Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:       Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät,       spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat,       kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma.       Autuas se, joka ei minua torju.”     Heidän mentyään Jeesus alkoi puhua ihmisille Johanneksesta:     ”Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? Vai mitä odotitte näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen? Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka hienostelevat vaatteillaan! Mitä te sitten odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta. Hän on se, josta on kirjoitettu:     - Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi,     hän raivaa sinulle tien.” Sama

Matt. 25: 31-46 Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’ Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut koditto

Matt. 17: 24-27 Kun he saapuivat Kapernaumiin, tuli Pietarin luo temppeliveron kantajia, jotka sanoivat: ”Kai teidän opettajanne maksaa temppeliveroa?” ”Maksaa kyllä”, hän vastasi. Kun hän meni sisälle taloon, Jeesus ehätti kysymään: ”Mitä mieltä olet, Simon? Keiltä tämän maailman kuninkaat perivät tullia ja veroa, omilta lapsiltaan vai vierailta?” ”Vierailta”, vastasi Pietari. Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Lapset ovat siis vapaat. Mutta miksi suotta suututtaisimme heidät? Mene järvelle ja heitä onki veteen. Ota ensimmäinen kala, jonka vedät ylös, ja avaa sen suu. Siellä on hopearaha. Ota se ja maksa heille sekä minun että itsesi puolesta.” Tämän viikon evankeliumissa Pietarilta ja Jeesukselta tullaan keräämään temppeliveroa. Veroasiat ovat olleet esillä myös viime aikoina uutisissa kun vuoden 2014 verotiedot julkistettiin. Halutessamme voimme nyt tarkistaa ketkä ovat kantaneet veronsa yhteiseksi hyväksi. Kysymyksessä oleva temppelivero kerättiin vuosittain kaikilta täysi-ikäi

Matt. 5: 1–12 Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:       ”Autuaita ovat hengessään köyhät,       sillä heidän on taivasten valtakunta.       Autuaita murheelliset:       he saavat lohdutuksen.       Autuaita kärsivälliset:       he perivät maan.       Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano:       heidät ravitaan.       Autuaita ne, jotka toisia armahtavat:       heidät armahdetaan.       Autuaita puhdassydämiset:       he saavat nähdä Jumalan.       Autuaita rauhantekijät:       he saavat Jumalan lapsen nimen.       Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan:       heidän on taivasten valtakunta.     Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profe

Mark. 2: 23-28 Jeesus kulki kerran sapattina viljapellon laitaa, ja hänen opetuslapsensa alkoivat kulkiessaan katkoa tähkäpäitä. Silloin fariseukset sanoivat hänelle: ”Katso nyt! Miksi opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä?” Mutta Jeesus vastasi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen miestensä tuli nälkä eikä heillä ollut ruokaa? Hän meni, Abjatarin ollessa ylipappina, Jumalan huoneeseen ja otti uhrileivät, söi ja antoi miehilleenkin, vaikka niiden syöminen on sallittua ainoastaan papeille.” Ja Jeesus sanoi heille: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra.” Tänään pohdimme kristityn vapautta. Jeesus keskusteli usein juutalaisten lainoppineiden ja fariseusten kanssa sapattisäännöistä. Fariseukset arvostelivat usein Jeesusta siitä, että hän teki sapattina eli pyhäpäivänä jotakin mitä ei ollut lupa tehdä. Sapattina ei mm. saanut tehdä mitään töitä. Aikalaisil

Kiitollisuus Matt. 11: 25-30 Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi:     ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.     Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.     Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.” Mistä sinä olet tänään kiitollinen? Tämän pyhän tekstit puhuvat meille kiitollisuudesta. Ympärillämme elää paljon ihmisiä lähellä ja kaukana, joilta puuttuu elämän perus edellytykset ja asiat joita pidämme helposti itsestään selvyyksinä. ”Elämässä tärkeintä on itse elämä.. on hienoo