Pastori Tikkalan saarnablogi

”Tosi ystävä on enemmän kuin veli.” Kirkossa ja yhteiskunnassa puhutaan paljon perheistä, parisuhteista ja rakkaudesta. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta samalla on syytä muistaa, että Suomessa ennätyksellisen suuri määrä on yhden hengen kotitalouksia. Ydinperheiden sijaan huomiotta uhkaa usein jäädä se itse valittu perhe, ystävät. Yksi iso hyvinvointia kalvava tekijä on yksinäisyys. Silti laadukasta ja mielekästä elämää on mahdollista elää myös itsenäisesti. Niin kuin mitä tahansa suhdetta, ystävyyttä ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan sitäkin pitää hoitaa. Pitäisikö siis parisuhdekurssien sijaan järjestää enemmän ystävyyskursseja? Tämän kirjoituksen ilmestyessä vietämme ystävänpäivää, ja tätä kirjoittaessani parhaillaan matkalla kyläilemään ystäväni luokse. Ystävänpäivä  on ollut  kalenterissa jo pitkään. Sekin on monien muiden juhlapäivien tavoin kaupallistunut, vaikka ystävyyttä ei voi ostaa rahalla. Mitä Raamattu opettaa meille ystävyydestä? Tiedämme, että Jeesuksella o

Joh. 1: 14-18        Sana tuli lihaksi        ja asui meidän keskellämme.        Me saimme katsella hänen kirkkauttaan,        kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.        Hän oli täynnä armoa ja totuutta.     Johannes todisti hänestä ja huusi: ”Hän on se, josta sanoin: Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.”       Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet,        armoa armon lisäksi.        Lain välitti Mooses,      armon ja totuuden toi Jeesus Kristus.        Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt.        Ainoa Poika, joka itse on Jumala        ja joka aina on Isän vierellä,         on opettanut meidät tuntemaan hänet. Päivän evankeliumi on osa Johanneksen evankeliumin johdantona toimivaa alkuhymniä. Näitä hymnejä on jo ensimmäisten kristittyjen keskuudessa laulettu vuorolauluna psalmien tapaan. Tämä Johanneksen evankeliumin alkuhymni oli yksi varhaisen seurakunnan uskontunnustus. Koko evankeliumi alkaa sanoilla: ”Alussa ol