Saarna Marianpäivänä Klosterin kirkossa/Predikan i Klosters kyrka 26.3.2023

 

1.Sam.2:1-10  Hanna rukoili sanoen:  – Sydämeni riemuitsee Herrasta,  Herra nostaa minun pääni pystyyn.  Minä voin rohkeasti vastata vihollisilleni,  sinun avustasi minä iloitsen.  Vain Herra on pyhä, ei ole toista,  meidän Jumalamme yksin on luja kallio.  Jättäkää suuret sananne,  luopukaa röyhkeistä puheistanne,  sillä Herra on Jumala, hän tietää kaiken,  hän punnitsee teot.  Soturien jouset ovat poikki,  mutta maassa makaaviin palaa voima.  Jotka kerran elivät yltäkylläisyydessä,  saavat niukan leipänsä toisen työssä,  mutta niiltä, jotka näkivät nälkää,  ei lopu ruoka.  Hedelmätön saa seitsemän lasta,  mutta se, jolla oli monta poikaa,  jää kuihtumaan yksin.  Herra lähettää kuoleman ja antaa elämän,  vie alas tuonelaan ja nostaa sieltä.  Herra tekee köyhäksi ja antaa rikkauden,  painaa maahan ja kohottaa.  Hän ylentää tomusta mitättömän  ja korottaa tuhkasta köyhän,  sijoittaa heidät ylhäisten joukkoon  ja antaa heille kunniasijan.  Maan perustukset ovat Herran,  niiden varaan hän on laskenut maan.  Hän pitää huolen omiensa askelista,  mutta pahat joutuvat pimeyteen.  Omin voimin ei yksikään menesty.  Ne, jotka Herraa vastustavat,  joutuvat kauhun valtaan,  kun Korkein jylisee taivaasta.  Herra tuomitsee koko maanpiirin.  Hän antakoon voimaa kuninkaalleen,  hän kohottakoon pystyyn voideltunsa pään!

Luuk. 1:46–55  Maria sanoi:        - Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,        minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,        sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa.        Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi,        sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja.        Hänen nimensä on pyhä,        polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa        niille, jotka häntä pelkäävät.        Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja,        hän on lyönyt hajalle        ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään.        Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan        ja korottanut alhaiset.        Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin,        mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.        Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista,        hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa        Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan,        niin kuin hän on isillemme luvannut.

 

 

 

Jumalan suuret teot. 

Olemme juuri viime yönä kääntäneet kelloja kesäaikaan, mutta Marian ilmestyspäivä muistuttaa meitä lähestyvästä joulusta. Marian ilmestyspäivän nimi tulee siitä, että enkeli Gabriel ilmestyi Marialle, ja ilmoitti Jeesuksen syntymästä. Maria otti vastaan tehtävän, joka ei ollut helppo, mutta samalla se oli osa Jumalan lupauksien toteutumista, todistus hänen suurista teoistaan.  

Päivän Raamatun teksteissä kuulimme kaksi ylistyslaulua. Vanhan testamentin Hannan ylistyslaulun, sekä Jeesuksen äidin, Marian ylistyslaulun. Kuva Mariasta on monille tuttu, mutta kuka sitten oli Hanna? Hänen elämästään kerrotaan Vanhan testamentin Samuelin kirjassa. Hanna oli hurskas nainen, joka oli pitkään kärsinyt lapsettomuudesta. Hänen miehensä Elkana otti myös toisen vaimon, koska Hanna ei ollut saanut lapsia. Väsymättä Hanna rukoili Jumalaa avuksi temppelissä, vaikka hän sai osaksensa pilkkaa ja hänet jopa meinattiin syyttä ajaa ulos temppelistä. Hän nimittäin rukoili niin voimallisesti, että temppelin pappi luuli hänen olevan humalassa. Myöhemmin hän kuitenkin sai pojan, Samuelin, jonka nimi merkitsee “Herralta minä häntä pyysin”. Hanna toi Samuelin kasvatettavaksi temppeliin, niin kuin oli rukouksessaan luvannut. Aikanaan hänestä tuli merkittävä profeetta, joka mm. voiteli virkaan Israelin kaksi ensimmäistä kuningasta, Saulin sekä Daavidin. 

Hanna ja Maria ovat siis molemmat tärkeitä naisia pelastushistoriassa. He ovat saaneet olla äitejä kahdelle merkittävälle henkilölle, Samuelille ja Jeesukselle. Mutta heillä on tärkeä rooli olla muistuttamassa myös siitä, miten Jumalan suuret teot koskettavat meitä aivan tavallisia ihmisiä.  

Toiselle näistä naisista raskaaksi tuleminen oli helpotus, toiselle vaikeuksien alku. Mutta molemmissa elämäntilanteissa naiset luottivat Jumalaan ja hänen huolenpitoonsa. He kohtasivat rohkeasti oman kutsumuksensa ja antoivat koko elämänsä Jumalan käyttöön. Maria sanoi enkelille: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”  

Monista vaikeuksista huolimatta sekä Hanna että Maria ylistivät Jumalaa. Luottamalla Jumalaan, hänen siunaukseensa ja lupauksiinsa, he molemmat saivat kokea elämässään suuren muutoksen. Molemmissa ylistyslauluissa nousee esiin myös kritiikki vallanpitäjiä kohtaan, luottamus siihen miten oikeudenmukaisuus vihdoin toteutuu, Jumala voi kääntää tämän maailman hierarkiat päälaelleen, vallanpitäjät syöstään valtaistuimiltaan, nälkäiset ruokitaan ja köyhät sekä kurjat nostetaan kunniaan. Sekä Hanna että Maria voivat päättäväisyydessään ja rohkeudessaan toimia meille uskon esikuvina. Rukoilemme... 

Rakas taivaallinen Isämme. 
Kiitos, että sinä valitsit Jeesuksen äidiksi juuri Marian. 
Hän ei ollut rikas, kuuluisa eikä arvostettu. 
Kuitenkin sinä annoit hänelle suuren tehtävän. 
Kiitos, että Maria luotti sinuun 
ja otti tehtävän vastaan. 
Anna meillekin tehtäviä, 
joilla voimme palvella sinua. 
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen tähden. 

Aamen.  

Gammaltestamentlig  Första Samuelsboken kapitel 2, vers 1-10  Så bad Hanna:  ”Mitt hjärta jublar över Herren,  jag kan bära huvudet högt.  Jag kan skratta åt mina fiender  i glädje över att du räddat mig.    Ingen är helig som Herren,  det finns ingen utom du,  ingen klippa är fast som vår Gud.    Sluta upp med ert stolta skryt,  spara de fräcka orden,  ty Herren är en Gud som vet allt,  han väger varje gärning.    Hjältarnas båge är bruten,  men de svaga rustas med ny kraft.    De som var mätta måste slava för brödet,  de som hungrade vilar från mödan.  Sju söner får den ofruktsamma,  medan den barnrika vissnar bort.    Herren dödar och ger liv,  leder ner i dödsriket och räddar därifrån.    Herren gör fattig och han gör rik,  han förnedrar och han upphöjer.    Den hjälplöse reser han ur gruset,  den fattige lyfter han ur dyn.  Han ger dem rum bland furstar  och låter dem trona på hedersplats.  Ty jordens fästen tillhör Herren,  på dem har han lagt jordens rund.    Herren skyddar sina trognas steg,  men de onda går under i mörkret,  av egen kraft lyckas ingen.    Herrens fiender krossas  när den Högste dundrar i himlen.  Herren dömer jordens alla länder,  åt sin konung ger han styrka,  lyfter högt sin smordes spira.”

Evangelium  Luk 1:46-55  Min själ prisar Herrens storhet,   min ande jublar över Gud, min frälsare:  han har vänt sin blick till sin ringa tjänarinna.   Från denna stund skall alla släkten prisa mig salig:  stora ting låter den Mäktige ske med mig,   hans namn är heligt,  och hans förbarmande med dem som fruktar honom   varar från släkte till släkte.  Han gör mäktiga verk med sin arm,   han skingrar dem som har övermodiga planer.  Han störtar härskare från deras troner,   och han upphöjer de ringa.  Hungriga mättar han med sina gåvor,   och rika skickar han tomhänta från sig.  Han tar sig an sin tjänare Israel   och håller sitt löfte till våra fäder:  att förbarma sig över Abraham   och hans barn, till evig tid.  Ära vare Fadern och Sonen och den helige Ande,   nu och alltid och i evighet. Amen.

 

Några av er är kanske tröttare än vanligt i morse, eftersom förra natten vi flyttade klockorna till sommartiden. Men Marie Bebådelsedag, som vi firar idag, påminner oss att det är nio månader kvar till nästa jul. Bebådelse handlar om att göra klart något. Maria möts av Guds ängel Gabriel som gör klart för henne att hon ska föda ett barn. Hon ska ge barnet namnet Jesus och han ska kallas den högstes son. Guds vilja och mening med hennes liv blir klar för henne. 

I dagens Bibeltexter vi hörde två lovprisning; Hannas lovsång och Marias lovsång. Många känner jungfru Maria, men vem var Hanna? Samuels bok i Gamla testamentet berättar om hennes liv. Hon var fru till man som hette Elkana. Hennes sorg var, att hon hade varit barnlös, och Elkanas andra fru hånade henne av det. Men Hanna gick till templet och bad hjälp från Gud. Äntligen födde hon en son. Hon gav honom namnet Samuel, som betyder: “jag bad Herren om honom”. Hanna lämnade sin son att växa och bo i templet. Hon sade: “Herren har gett mig vad jag bad honom om. Nu vill jag i min tur ge honom tillbaka åt Herren. Så länge han lever skall han tillhöra honom.” I sin lovsång Hanna visar sin tacksamhet att Gud har välsignat henne. Samuel blev en profet som beredde vägen för kungarna Saul och David.  

Både Hanna och Maria hade en viktig roll i frälsningshistorian. Vi får läsa hur Gud kan göra mäktiga verk till vem som helst, också till oss vanliga människor. Båda kvinnorna blev gravid på ovanligt sätt. För en det var en frälsning, för den andra det var en utmaning. Men båda hade stark tillit till Gud, stark tro att ingenting är omöjligt för Gud. Maria sade: ”Jag är Herrens tjänarinna. Må det ske med mig som du har sagt.” I den tron kan Maria leva sitt liv som kommer att rymma all mänsklig glädje och smärta. Maria vågar säga ja till sitt uppdrag och sjunga sin lovsång. Båda kvinnorna hade stark tro och tillit att Gud kan ändra hela livet. 

I båda lovsångerna man kan höra stark vilja och tro till rättvisan. Gud är nära och samtidigt är den som vänder uppochned på maktstrukturer. "Härskare skall störtas, ringa upphöjas och hungriga mättas", sjunger Maria. Både Hanna och Maria visar mod och tillit till Gud, och de kan vara trons förebilder för oss. I dagens bön vi bad att vi, så som Maria, skulle våga säga ja till Guds vilja och uppdrag i våra liv, för livet och världens skull.