Pääsiäispäivän saarna Klosterin kirkossa/Predikan på påskdagen i Klosters kyrka 9.4.2023

 Joh.20:1–18  

Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: »Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.» Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle. 

Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään. Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista. 

Opetuslapset lähtivät haudalta majapaikkaansa. 

Maria seisoi haudan ovella ja itki. Siinä itkiessään hän kurkisti hautaan ja näki, että siinä, missä Jeesuksen ruumis oli ollut, istui kaksi valkopukuista enkeliä, toinen pääpuolessa ja toinen jalkopäässä. Enkelit sanoivat hänelle: »Mitä itket, nainen?» Hän vastasi: »Minun Herrani on viety pois, enkä tiedä, minne hänet on pantu.» Tämän sanottuaan hän kääntyi ja näki Jeesuksen seisovan takanaan, mutta ei tajunnut, että se oli Jeesus. Jeesus sanoi hänelle: »Mitä itket, nainen? Ketä sinä etsit?» Maria luuli Jeesusta puutarhuriksi ja sanoi: »Herra, jos sinä olet vienyt hänet täältä, niin sano, minne olet hänet pannut. Minä haen hänet pois.» 

Silloin Jeesus sanoi hänelle: »Maria.» Maria kääntyi ja sanoi: »Rabbuuni!» – se on hepreaa ja merkitsee: opettajani. Jeesus sanoi: »Älä koske minuun. Minä en vielä ole noussut Isän luo. Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.» 

Magdalan Maria riensi opetuslasten luo ja ilmoitti: »Minä olen nähnyt Herran!» Sitten hän kertoi, mitä Herra oli hänelle sanonut. 

 

Pääsiäisaamuna haudan hiljaisuus vaihtui juoksuaskeliin pölyisellä tiellä. Magdalan Maria lähti Jeesuksen haudalle juoksujalkaa jo aamuhämärissä. Eri evankeliumit kertovat pääsiäisaamun tapahtumista hieman omat versionsa, mutta Johannes on halunnut kertoa tapahtumat erityisesti Magdalan Marian näkökulmasta.  

Johanneksen mukaan Maria juoksi saman tien sanomaan Simon Pietarille ja toiselle opetuslapselle, ettei Jeesus ole enää haudassaan. Emme tiedä katsoiko Maria edes sisälle hautaan, vai päättelikö hän Jeesuksen olevan poissa nähdessään, että suuri kivi oli poissa. Nämä kaksi opetuslasta juoksivat kilpaa Jeesuksen haudalle, katsovat sisään ja löysivät vain pellavakääreet, sekä kasvoja peittäneen liinan. 

Pitkäperjantaina Magdalan Maria oli ollut ristin juurella yhdessä Jeesukselle rakkaimman opetuslapsen, sekä Jeesuksen äiti Marian kanssa. Hän oli omin silmin todistanut Jeesuksen kuoleman. Mutta hän sai myös ensimmäisenä nähdä ylösnousseen Jeesuksen, tehtävän toimia ylösnousemuksen todistajana ja ensimmäisenä evankelistana. Syystä tai toisesta Jeesus selvästi halusi antaa viestinviejän roolin juuri Marialle, sillä hän ilmestyi vasta opetuslasten mentyä. 

Raamattu kertoo Jeesuksen kuolemasta varsin yksityiskohtaisesti, jopa brutaalisti. Sanat alleviivaavat sitä, että Jeesus todella kuoli. Niin, että hänen ylösnousemuksensa oli yhtä todellinen kuin hänen kuolemansa. Ylösnousemususko voi avautua meille jokaiselle hieman eri tavalla. Kerrotaan että Jeesukselle rakkain opetuslapsi, jota evankeliumi ei nimeä, uskoi nähtyään tyhjän haudan ja käärinliinat. Maria uskoi, kun Jeesus kutsui häntä nimeltä, ja myöhemmin epäilevä Tuomaskin uskoi, kun sai itse koskettaa Jeesusta. Vasta pala palalta Maria ja opetuslapset alkoivat sisäistää mitä todella oli tapahtunut. Kivi oli poissa, hauta oli tyhjä. Kuoleman suru ja pelko vaihtuivat hämmennykseen ja lopulta iloon.  

Myös Maria luuli Jeesusta ensin puutarhuriksi. Kertomus tuo mieleen kohtaamisen Emmauksen tiellä, kun opetuslapset eivät tunteneet heidän seurassaan kulkenutta Jeesusta. Ylösnoussut Jeesus kulkee keskellämme, vaikka emme aina tunnistaisi hänen läsnäoloaan. Pääsiäispäivänä saamme julistaa samaa sanomaa, jota Maria lähti juoksujalkaa opetuslapsille kertomaan: Kristus on ylösnoussut! (Totisesti ylösnoussut) 

Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon perusta. Ylösnousemuksellaan Jeesus on voittanut kuoleman vallan, kuolemalla ei ole tässä maailmassa viimeistä sanaa. Ylösnousemus todistaa, että Jeesus todella on Jumalan Poika. Rukoilemme...  

Vapahtajamme Jeesus. 
Pitkäperjantai on ohi. 
Kiitos, että johdatit meidät surusta pääsiäisaamun iloon. 
Me emme ymmärrä kuolemaa. 
Se tuntuu vieraalta ja pelottavalta. 
Kiitos, että sinä nousit kuolleista. 
Kiitos, että sinä elät 
ja olet luvannut olla kanssamme joka päivä. 
Kiitos, että eläessämme ja kuollessamme 
saamme olla sinun sylissäsi. 
Me ylistämme sinua nyt ja ikuisesti. 

Maria riensi opetuslasten luo ja ilmoitti: »Minä olen nähnyt Herran!

Evangelium 

Johannesevangeliet kapitel 20, vers 1-18 

 
Tidigt på morgonen efter sabbaten, medan det ännu var mörkt, kom Maria från Magdala ut till graven och fick se att stenen för ingången var borta. 
Hon sprang genast därifrån och kom och sade till Simon Petrus och den andre lärjungen, den som Jesus älskade: ”De har flyttat bort Herren ur graven, och vi vet inte var de har lagt honom.” 
Petrus och den andre lärjungen begav sig då ut till graven. 
De sprang båda två, men den andre lärjungen sprang fortare än Petrus och kom först fram till graven. 
Han lutade sig in och såg linnebindlarna ligga där men gick inte in. 
Simon Petrus kom strax efter, och han gick in i graven. Han såg bindlarna ligga där, 
liksom duken som hade täckt huvudet, men den låg inte tillsammans med bindlarna utan hoprullad på ett ställe för sig. 
Då gick också den andre lärjungen in, han som hade kommit först till graven. Och han såg och trodde. 
Ännu hade de nämligen inte förstått skriftens ord att han måste uppstå från de döda. 
Lärjungarna gick sedan hem igen. 
Men Maria stod och grät utanför graven. Gråtande lutade hon sig in 
och fick då se två änglar i vita kläder sitta där Jesu kropp hade legat, en vid huvudet och en vid fötterna. 
Och de sade till henne: ”Varför gråter du, kvinna?” Hon svarade: ”De har flyttat bort min herre, och jag vet inte var de har lagt honom.” 
När hon hade sagt det vände hon sig om och såg Jesus stå där, men hon förstod inte att det var han. 
Jesus sade till henne: ”Varför gråter du, kvinna? Vem letar du efter?” Hon trodde att det var trädgårdsvakten och svarade: ”Om det är du som har burit bort honom, herre, så säg mig var du har lagt honom, så att jag kan hämta honom.” 
Jesus sade till henne: ”Maria.” Hon vände sig om och sade till honom: ”Rabbouni!” (det är hebreiska och betyder mästare). 
Jesus sade: ”Rör inte vid mig, jag har ännu inte stigit upp till min fader. Gå till mina bröder och säg dem att jag stiger upp till min fader och er fader, min Gud och er Gud.” 
Maria från Magdala gick då till lärjungarna och talade om för dem att hon hade sett Herren och att han hade sagt detta till henne. 

 

Tidigt, innan staden hade vaknat, springer Maria mot Jesu grav. Alla fyra evangelier berättar påskens händelser på lite olika sätt, men Johannes vill lyfta fram Maria från Magdala och hennes uppgift att vittna om Jesu uppståndelse.  

Vi vet inte om Maria ens tittade in till graven, men när hon såg att stenen var bortrullad, sprang hon genast att berätta till Petrus och den andra lärjungen att Jesus är borta. Det var nästan en löptävling mellan två lärjungar när de sprang i väg och hittade bara linnebindorna och ansiktsduken där.   

Tidigare i Johannesevangeliet kan man läsa hur Maria från Magdala stod också vid Jesu korset på långfredagen. Hon såg med sina egna ögon hur Jesus dog. Men hon var också den första att se att Jesus lever, och vittna om hans uppståndelse. Maria från Magdala blev så första evangelist. Av någon anledning Jesus ville att det var just Maria som ska se honom först, eftersom han uppenbarade sig till Maria efter lärjungarna hade gott tillbaka.  

Bibeln berättar med många ord och detaljer hur Jesus dör. Det är viktigt att bevisa, att Jesus dog på riktigt. För att vi kunde tro att han lika riktigt på den tredje dagen uppstod från döden. Det tog en stund även för lärjungarna att sjunka in, alla känslor från rädsla och sorg till förundran och äntligen till stor glädje. De två lärjungarna trodde när de fick se tomma graven. Maria trodde när Jesus kallade hennes namn och senare även tvivlande Tomas trodde när han fick röra Jesus.   

Först Maria trodde att han pratade med trädgårdsvakten. Det påminner om mötet i Emmausvägen, var Jesus gick tillsammans med lärjungar men de kände inte igen honom. Jesus som är uppstånden, går mitt ibland oss genom sin heliga Ande, även om det är ibland svårt att förstå.  

Kristen tro är en tro på uppståndelsen, vändpunkten. Allt det som tynger vår jord, som hindrar livet, som stänger till våra hjärtan och stänger ute livet rullas bort. Varje påskdag vi får förkunna samma budskap som Maria, som skyndade i väg för att berätta till lärjungarna att Jesus lever, han är uppstånden!