Raamattu mietiskely arki-illan ehtoollisessa 27.12.2017

Joh. 1: 1-14

      Alussa oli Sana.
      Sana oli Jumalan luona,
      ja Sana oli Jumala.
      Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
      Kaikki syntyi Sanan voimalla.
      Mikään, mikä on syntynyt,
      ei ole syntynyt ilman häntä.
      Hänessä oli elämä,
      ja elämä oli ihmisten valo.
      Valo loistaa pimeydessä,
      pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.
    Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli.
      Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen,
      oli tulossa maailmaan.
      Maailmassa hän oli,
      ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä,
      mutta se ei tuntenut häntä.
      Hän tuli omaan maailmaansa,
      mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
      Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan,
      hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi,
      kaikille, jotka uskovat häneen.
      He eivät ole syntyneet verestä,
      eivät ruumiin halusta,
      eivät miehen tahdosta,
      vaan Jumalasta.
      Sana tuli lihaksi
      ja asui meidän keskellämme.
      Me saimme katsella hänen kirkkauttaan,
      kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.
      Hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Saarna/mietiskely:

(Virsi 952:1)

Tämä on pyhä evankeliumi. Tämä on Jumalan sana.

Sana. Itsessään se on pieni sana. Lyhyt ja ytimekäs. Sanan voima, sananvapaus ja sanan valta. Kenellä on valta sanoa? Kenen sana painaa eniten kun on sana sanaa vastaan? Varo mitä sanot. Jos sanan sekoittaa, siitä voi tulla myös ansa.

Sana, yhtä kuin symboli? Tapa ilmaista? Vaiko vielä enemmän. ”Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.” Jouluna ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme”. Abstrakti sana muuttui konkreettiseksi. Jumalan Sana joka luo elämää. Elämän leipää. Jokapäiväistä leipää.

(Virsi 952:2)

Mitä sanoisit? ”Kyllä”, ”ei” vai ”en osaa sanoa”. Oletko kohdannut jotakin sellaista, jota ei voi pukea sanoiksi, ei voi kuvailla, täytyy vain kokea… Miltä tuntuu kun ei ole sanoja, ei yhteistä kieltä.

Sana on myös valo. Psalmilaulunkin sanoin: ”Sanasi on lamppu, valo askeleillani”.  Tarvittiin todistajia, joiden tehtävänä oli todistaa sana oikeaksi. Valo oli tulossa maailmaan. Maailmassa oli hän, joka oli luonut maailman.

(Virsi 952:1)

Päivän rukous:

Laupias Jumala.
Valaise seurakuntaasi pyhällä sanallasi,
niin että me
apostoli Johanneksen opetuksen mukaan
kulkisimme armosi ja totuutesi valossa.
Suo meidän katsella luonasi
taivaallista kirkkauttasi ikuisesti.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.