Pyhäinpäivän saarna Klosterin kirkossa/Predikan på alla helgons dag i Klosters kyrka 3.11.2024

 Matt. 5:1–12 

Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 5 

Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin: 
      ”Autuaita ovat hengessään köyhät, 
      sillä heidän on taivasten valtakunta. 
      Autuaita murheelliset: 
      he saavat lohdutuksen. 
      Autuaita kärsivälliset: 
      he perivät maan. 
      Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: 
      heidät ravitaan. 
      Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: 
      heidät armahdetaan. 
      Autuaita puhdassydämiset: 
      he saavat nähdä Jumalan. 
      Autuaita rauhantekijät: 
      he saavat Jumalan lapsen nimen. 
      Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: 
      heidän on taivasten valtakunta. 
    Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.” 

Pyhäinpäivä 

Päivän evankeliumi, vuorisaarnan autuaaksijulistukset, on kaunis ja runollinen kuvaus siitä, millainen on taivasten valtakunta. Mitä tarkoittaa olla ”autuas”? Sanotaan, että joku voi olla autuaan tietämätön jostakin, autuas määritellään tarkoittamaan onnellista, tasapainoista tai rauhallista. Mitä Jeesus siis tarkoittaa, kun hän julistaa autuaaksi murheelliset ja eri tavoin kärsivät? Kristinuskossa autuas tarkoittaa pelastettua ja onnellista. Uudessa testamentissa käytetään kreikan kielen sanaa makarios, joka tarkoittaa "autuas, ikuisesti onnellinen". Sanaa käytettiin tilasta, kun saa olla Jumalan yhteydessä. Jeesus sanoo: ”heidän on taivasten valtakunta...” Taivasten valtakunnassa tämä yhteys on totta. Taivasten valtakunta on jotakin joka on tulossa ja samaan aikaan on jo keskellämme.  

Jeesuksen sanat ovat hämmentäviä, mutta lohdullisia. Jokainen meistä kokee elämänsä aikana menetyksiä ja luopumisen tuskaa. Luopuminen tekee kipeää, suru on väistämättä läsnä ihmisen elämässä. Jokainen kantaa surua oman aikansa, se ei ehkä koskaan häviä, mutta ajan saatossa se muuttaa muotoaan ja sen kanssa oppii elämään.  

Vietämme kirkkovuodessa tänään pyhäinpäivää. Pyhäinpäiväviikonlopun perinteeksi on muodostunut muistella edesmenneitä läheisiä, ja sytyttää kynttilä haudalle. Joku voi tänään muistella vuosia sitten kuolleita läheisiään, joku taas vasta hiljattain poisnukkunutta. Mutta autuaita ovat murheelliset, sillä Jumala on heidän kanssaan myös surun keskellä. Pyhäinpäivä on omistettu myös pyhimyksille, heille, jotka ovat toimineet uskon esikuvina. Pyhäinpäivä muistuttaa myös uskontunnustuksessakin mainitusta pyhien yhteydestä, johon kristittyinä liitymme osaksi sukupolvien ketjua.  

Pyhäinpäivä sijoittuu kirkkovuodessa pitkälle syksyyn, jolloin illat jo pimenevät nopeammin. Samalla se on kuitenkin valon päivä, kun tuhannet kynttilät syttyvät kirkoissa ja hautausmailla läheisten ihmisten muistoksi. Myös täällä kirkossa saamme sytyttää kynttilöitä niiden läheisten muistolle, jotka ovat jo siirtyneet ajasta iäisyyteen. Yksinäinen kynttilä ei valaise vielä paljon, mutta kynttilöiden meri luo ympärilleen paljon valoa ja lämpöä. Palava kynttilä on myös toivon symboli. Jeesuksen seuraajien tehtävä on jakaa valoa ja viedä eteenpäin ilosanomaa siitä, että kuolemallakaan ei ole meihin lopullista valtaa.  



Matteusevangeliet kapitel 5, vers 1-12 

När han såg folkskarorna gick han upp på berget. Han satte sig ner, och hans lärjungar kom fram till honom. 
Han började undervisa dem och sade: 
”Saliga de som är fattiga i anden, 
dem tillhör himmelriket. 
Saliga de som sörjer, 
de skall bli tröstade. 
Saliga de ödmjuka, 
de skall ärva landet. 
Saliga de som hungrar och törstar efter rättfärdigheten, 
de skall bli mättade. 
Saliga de barmhärtiga, 
de skall möta barmhärtighet. 
Saliga de renhjärtade, 
de skall se Gud. 
Saliga de som håller fred, 
de skall kallas Guds söner. 
Saliga de som förföljs för rättfärdighetens skull, 
dem tillhör himmelriket. 
Saliga är ni när man skymfar och förföljer er och på allt sätt förtalar er för min skull. 
Gläd er och jubla, er lön blir stor i himlen. På samma sätt förföljdes ju profeterna före er tid. 

 

Alla helgons dag 

Dagens evangelium är en del av Jesu bergspredikan. Salighetsprisningarna är en vacker och poetisk förklaring om Guds rike. Översättning till ordet “salig” är lyckligt. De som världen inte ser som lyckliga eller välsignade, kan vara saliga mitt i sin fattigdom, sorg, svält och törst. Jesus säger: dem tillhör himmelriket. Salig är någon som är nära Gud. I Bibeln Jesus pratar flera gånger om himmelriket. Det är någonting som kommer, men samtidigt det är någonting som är nära och redan finns mitt ibland oss 

I Jesu ord finns också mycket tröst. Var och en av oss upplever mer eller mindre sorg och förlust, det är en del av livet. Vi bär sorgen med oss, det kanske försvinner aldrig, men det kan ändras under tiden, och vi kan lära leva med det.  

I kyrkoåret firar vi nu alla helgons helgen. Vi har en tradition att gå ut till kyrkogårdar och tända ett ljus. Man kanske minns någon som har avlidit nyligen, eller någon som man har förlorat länge sedan. Men saliga de som sörjer, de skall bli tröstade, säger Jesus. Gud är med dem som sörjer. Dagens rubrik påminner också om helgonen, de som har gått före oss och som varit trons förebilder. Även apostoliska trosbekännelsen påminner om “de heligas samfund” 

Alla helgons dag firas mitt i mörkaste hösten. Ändå är det en dag för ljuset. Tusentals ljus tänds i kyrkor och kyrkogårdar. Idag får också tända ljus här i kyrkan och bära våra minnen i hjärtat. Även om de avlidna är inte med oss idag, deras minne lever kvar i våra hjärtan. I Bibelordet vi har ett hopp och ett löfte, att döden inte är slut för allt. I mörkaste natten lyser ett ljus som påminner om evigt liv. Vi får lita på Gud omsorg i livet så som i döden, och känna tryggheten hos Gud. Vi får lämna alla våra nära och kära och oss själva i Guds stora händer.    

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Predikan på tredje advent i Klosters kyrka 15.12.2024

Saarna Korkalovaaran kappelissa 30.8.2015

Predikan på morgonmässa i S:t Eskil kyrka 2.4.2025