Saarna Klosterin kirkossa/Predikan i Klosters kyrka 19.12.2021

(Samma på svenska, rulla ner..)

4.Adventti

2.vuosikerta

Mutta enkeli jatkoi: »Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.» Maria kysyi enkeliltä: »Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.» Enkeli vastasi: »Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. 

(Luuk.1:30-35) 

 

Tänään, neljäntenä adventtina, muistelemme Mariaa, Jeesuksen äitiä. Enkeli ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä. 

Joulunodotuksemme liittyy Marian lapsenodotukseen. Mutta kuka Maria oikein oli, tuo aivan tavallinen nuori tyttö Galilean seudulta? Marian tarina on kiehtonut jo varhaisia kristittyjä, ennen kuin hänen pyhyydestään tai neitseellisyydestään tuli osa kirkon virallista oppia.  

Maria esiintyy kirkkotaiteessa ja ikoneissa seimen äärellä, Jeesus-lapsi sylissään ja lopulta ristin juurella. Hän on köyhien ja hyljeksittyjen pyhimys ja suojelija. Neitsyt Maria on ehkä yksi maailman tunnetuimpia naisia, mutta silti hänestä tiedetään yllättävän vähän. Neljästä evankeliumista Luukas kertoo Mariasta eniten, mutta hänkin niukasti. Apostolien teoista voimme lukea, että Maria oli mukana alkuseurakunnan toiminnassa yhdessä Jeesuksen veljien kanssa.  

Luukkaan evankeliumi alkaakin poikkeuksellisilla raskausuutisilla. Ensin enkeli ilmoittaa vanhalle Elisabetille Johannes Kastajan syntymästä, ja puoli vuotta myöhemmin Marialle Jeesuksen syntymästä. Tämän jälkeen Maria ja Elisabet kohtaavat. Lapsi hypähtää Elisabetin kohdussa, Elisabet täyttyy Pyhällä Hengellä ja Maria veisaa kiitosvirren.  

Näiden kahden naisen, Marian ja Elisabetin tarinat kohtaavat. Ehkä molemmat saivat myös tukea toisiltaan. Evankeliumi kertoo, että Maria vietti Elisabetin luona noin kolme kuukautta. Molemmat heistä olivat tavallisia naisia, jotka kokivat ihmeen. Toinen jo elämänsä ehtoopuolella, toinen vasta aikuisuuden kynnyksellä. Heistä molemmat myös rikkoivat aikansa sosiaalisia normeja.  Elisabet tuli raskaaksi vanhoilla päivillään, Maria taas avioliiton ulkopuolella. Lapsettomaksi jääminen saatettiin kokea häpeällisenä. Lapset olivat vanhuuden turva ja osoitus Jumalan siunauksesta.  

Evankeliumeja täydentävät erilaiset legendat ja Raamatun ulkopuolelle jääneet kirjoitukset Mariasta. Yksi tällainen on 100jKr. peräisin oleva ns. Jaakobin protoevankeliumi, joka sisältää kertomuksen Marian vanhemmista, Marian lapsuudesta sekä enkelin ilmoituksesta ja Jeesuksen syntymästä.  

Raamatussa nimillä on usein syvempi merkitys. Maria (Mirjam) on heprealais-aramealainen nimi, jonka on arveltu johtuvan katkeraa tai kapinallista tarkoittavasta sanasta. Toisen teorian mukaan se on lähtöisin muinaisen Egyptin nimestä Mery, joka tarkoittaa rakastettua. Nämä molemmat nimet sopivat siihen mitä tiedämme Mariasta. Legendan mukaan myös Marian vanhemmat Anna ja Joakim olivat kärsineet lapsettomuudesta, kunnes Enkeli ilmestyi myös heille ja ilmoitti Marian syntymästä. Maria oli siis varmasti kaivattu ja rakastettu lapsi.  

Moni pitää Mariaa esimerkillisenä siinä, miten nöyrästi hän otti vastaan Enkelin ilmoituksen ja Jumalan hänelle valitseman tehtävän, hän vastasi enkelille: “Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit”. Aistin silti Marian luonteessa myös jotakin kapinallista. Maria kenties tiesi, ettei hänen osansa olisi helppo. Mutta kohdattuaan Elisabetin hän uskalsi jopa iloita tehtävästään, kun hän puhkesi laulamaan ylistysvirttä. Äiti Maria myös pysyi Jeesuksen rinnalla loppuun saakka, ja kulki Jeesuksen seuraajien mukana myös Jeesuksen kuoleman jälkeen.  

Marian kihlattu Joosef hoiti osansa kunnialla, mutta tarvitsi ensin enkelin vakuutuksen siitä, että hänen tulisi pysyä Marian rinnalla. Samoin Elisabetin puoliso Sakarias menetti väliaikaisesti puhekykynsä, koska ei aluksi uskonut enkelin ilmoitusta lapsesta. Sekä Maria että Elisabet saivat omassa elämässään kokea, että Jumala voi tehdä suuria tekoja, ja luottivat Jumalan lupauksiin.  

Kun muistamme Jeesuksen äitiä Mariaa, muistelemme Jumalan lupausta, joka kävi toteen. Muistamme, että Jumala on elämän antaja. Joskus ehkä tarvitsemme enemmän vakuutteluja niin kuin Joosef tai Sakarias, mutta saamme luottaa siihen, että Jumala voi tehdä suuria tekoja tavalla tai toisella myös meidän elämässämme. Joulun sanoma viestii siitä, että Jumala osaa yllättää. Kuningas syntyy köyhiin oloihin, pienestä kasvaa suurta, ilo voittaa pelon, valo pimeän ja elämä kuoleman.  

 

Lukasevangeliet kapitel 1, vers 30–35 

 
Då sade ängeln till henne: ”Var inte rädd, Maria, du har funnit nåd hos Gud. 
Du skall bli havande och föda en son, och du skall ge honom namnet Jesus. 
Han skall bli stor och kallas den Högstes son. Herren Gud skall ge honom hans fader Davids tron, och han skall härska över Jakobs hus för evigt, och hans välde skall aldrig ta slut.” 
Maria sade till ängeln: ”Hur skall detta ske? Jag har ju aldrig haft någon man.” 
Men ängeln svarade henne: ”Helig ande skall komma över dig, och den Högstes kraft skall vila över dig. Därför skall barnet kallas heligt och Guds son. 

Herrens mor 

Det är fjärde advent och vi minns Herrens mor Maria. Hon fick uppdraget av ängeln Gabriel, som sa till Maria att hon inte skulle vara rädd och berättade för henne att hon skulle bli mamma till Jesus – Guds son. 

Men vem var Maria, en tjej från Galileen? Trots att hon var ung, fattig, ogift och alldeles vanlig väljer Gud henne och lovar att vara hos henne. Även de första kristna var intresserad av Maria, långt innan hon blev en del av kyrkans officiellt lära och tro. Hon var helgon och beskyddare till de fattiga och de utstötta i samhället.  

I kyrklig konst vi kan se Maria bredvid krubban, Jesusbarn i famnen och vid korsets fot. Trots att hon är en av de mest kända kvinnor i hela världen, vi vet inte så mycket om hennes liv. Evangelierna berättar någonting om henne, och från Apostlars gärningar vi kan läsa att hon var med i den första församlingen efter Jesu död och uppståndelsen.  

Lukasevangeliet börjar med ovanliga graviditetsnyheter. Först får vi läsa hur ängeln Gabriel besöker hos gammal Elisabet. Hon får veta att hon ska få ett barn, Johannes Döparen. Och halv år senare besöker Gabriel hos Maria, som vi kan läsa från dagens evangelium. Efter det gav Maria i väg för att möta Elisabet. Och hon sjunger sin lovsång till livet och Gud.  

Maria och Elisabet, två kvinnor i olika livssituationer som hade någonting gemensamt, den andra knappt vuxen den andra mycket äldre. Båda också bröt normer. Elisabet blev gravid i hög ålder och Maria innan hon gifte sig. Kanske dom båda fick också stöd från varandra. Evangeliet berättar, att Maria var hos Elisabet nästan tre månader. Att vara barnlös var ett tabu i samhället, för kvinnor i Bibeln det var en skam. Barnen var ett tecken av Guds välsignelse och trygghet i familjen när man blir gammal.   

Utöver evangelierna det finns några traditioner och texter utanför Bibeln som berättar någonting om Marias barndom och hennes föräldrar Anna och Joakim. Oftast i Bibeln namn har en betydelse. De vanligaste betydelserna för namn Maria sägs vara "rebellisk" och "önskat/efterlängtat barn". Och de båda passar till Jesu mor Maria. Enligt traditionen, led också Anna och Joakim om barnlöshet. Men sen kom ängeln också till Anna och berättade att hon ska föda Maria. Maria var säkert önskat och efterlängtat barn i familjen.  

Det är många som ser Maria som förebild om ödmjukhet. Hon tog emot Guds uppdrag och svarade till ängeln: Må det ske med mig som du har sagt. Ändå ser jag också någonting rebellisk i Maria. Jag tror att hon visste att hennes uppdrag inte ska vara lätt. Men hon vågade också lita på Guds löfte och glädja sig åt sitt uppdrag. Och Maria var bredvid Jesus hela sitt liv, och var med i den första församlingen tillsammans med Jesu bröder.  

Marias trolovad Josef tog hand om Maria, men han var lite tveksam i början, innan Ängeln pratade till honom. Samt Elisabets make Sakarias blev tillfällig stum därför att han inte trodde på ängelns budskap. Vi kan också vara som Josef eller Sakarias ibland. Det kan vara svårt att tro och vi behöver lite stöd och försäkrandet först. Men som Maria, vi får också lita på att Gud kan göra stora saker i våra liv på ett eller annat sätt. Första julen började ett nytt kapitel för mänskligheten. Gud blir människa och föds som ett litet barn in i vår värld. Gud kan överraska oss. Kung föddes till ett stall, liten blir stort, glädje vinner rädslan, ljuset vinner mörkret och livet vinner döden.