Saarna Klosterin kirkossa/Predikan i Klosters kyrka 5.12.2021
Matt.13:31–34
Jeesus esitti heille myös tällaisen vertauksen: »Taivasten valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi maahansa. Se on pienin kaikista siemenistä, mutta kun sen taimi kasvaa täyteen mittaansa, se on puutarhan kasveista suurin. Lopulta se on kuin puu, niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille.»
Vielä hän esitti heille vertauksen: »Taivasten valtakunta on kuin hapate. Kun nainen sekoitti sen kolmeen vakalliseen jauhoja, koko taikina happani.»
Kaiken tämän Jeesus puhui väkijoukolle vertauksin.
Jumalan valtakunta on lähellä
Tänään olemme saaneet sytyttää jo toisen adventtikynttilän. Adventti on odotuksen aikaa. Odotamme joulua, Jeesuksen syntymää, Jumalan valtakuntaa. Sunnuntain aihe kuuluu; “Jumalan valtakunta on lähellä”. Tänään se on ehkä taas hieman lähempänä.
Päivän evankeliumissa Jeesus esittää kaksi tuttua vertausta. Jeesus vertaa taivasten valtakuntaa sinapinsiemeneen, joka on pienin kaikista siemenistä. Silti siitä kasvaa suuri kasvi. Toisena vertauksena on hapate. Pieni määrä hapatetta riittää useampaan leipään. Nämä vertaukset viestivät siitä, että taivasten valtakunta kasvaa kaikkein pienimmästä. Syntyihän Jeesuskin maailmaan pienenä lapsena. Jeesus myös opettaa, että lasten kaltaisten on taivasten valtakunta.
Samalla nuo molemmat vertaukset viestivät myös odotuksesta. Jos keväällä kylvää maahan pienen kasvin siemenen, täytyy odottaa kärsivällisesti ennen kuin se kasvaa täyteen mittaansa. Sitä täytyy hoitaa ja kastella, mutta lopulta se tuottaa satoa. Samoin on hapatteen laita. Hapanjuuren valmistamiseen menee ohjeiden mukaan noin viikko. Valmista hapanjuurta pitää ruokkia, jotta se pysyy elossa ja säilyy käyttökelpoisena. Mutta elävää hapatetta voi aina vain jatkaa, sen avulla taikina kohoaa hyvin ja pienellä määrällä hapatetta saa aikaan paljon leipää. Osan juuresta voi myös jakaa ja antaa eteenpäin ystäville. Samalla tavoin kasvaa myös Jumalan valtakunta.
Otin mukaan eilen leipomani hapanjuurileivän. Tähän leipään ostin juuren valmiina kaupasta, mutta silti juuren kanssa leipominen vaati hieman tavallista enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä. Taikinaa piti kohottaa useamman kerran noin tunnin ajan ennen paistamista, mutta lopputulos on lopulta odotuksen arvoinen.
Jeesus sanoi fariseuksille, että Jumalan valtakunnan tuloa ei voi tarkkailla, ei voida sanoa että se on siellä tai tuolla, vaan Jumalan valtakunta on jo keskellämme. Jeesus haluaa kääntää meidän katseemme suuresta ja mahtavasta, opettaa meitä näkemään voimaa kaikkein pienimmässä, ja huomaamaan paremmin ne lähimmäiset, jotka liian helposti jäävät näkymättömiksi. Jeesus voi sytyttää sisimpäämme uskon ja rakkauden siemenen. Kun se saa kasvaa, se alkaa vaikuttaa myös muihin ympärillämme oleviin ihmisiin. Näin mekin voimme yhdessä kasvattaa toivoa ja rakkautta tässä maailmassa.
Matteusevangeliet kapitel 13, vers 31-34
Han lät dem höra en annan liknelse: ”Himmelriket är som ett senapskorn som en man sår i sin åker.
Det är det minsta av alla frön, men när det har växt upp är det större än alla örter och blir till ett träd, så att himlens fåglar kommer och bygger bo bland grenarna.”
Han använde också en annan liknelse: ”Himmelriket är som en surdeg som en kvinna arbetar in i tre mått mjöl; till slut blir alltsammans syrat.”
Allt detta sade Jesus till folket i liknelser, och han talade enbart i liknelser till dem.
Guds rike är nära
Idag fick vi tända redan den andra adventsljus. Adventstid är en tid för väntan. Vi väntar på att fira att Jesus föddes. Vi väntar på Guds rike, det är kanske lite närmare idag.
I dagens evangelietext Jesus berättar oss två liknelsen. Han berättar om senapskorn, den minsta av alla frön, men som ändå växer och blir större än alla örter i trädgården. Samt berättar han om surdeg. Liten mängd av surdeg genomsyrar tre mått mjöl, och man kan baka många stora bröd med hjälp av en liten surdeg. Båda liknelser visar att Guds rike växer ur det minsta. Även Gud själv kom till världen som ett litet barn. Jesus även lär oss, att Guds rike tillhör barn.
Samt berättar båda liknelsen också om väntan. När man planterar en liten frön på våren, måste man vänta tills den växer. Man måste vattna och ta hand om detta, men till slutet ger det en skörd. Så är det också med surdeg. Om man gör en surdeg från början, det tar flera dagar. Man måste ta han om också om detta, så att den håller sig levande. Men när den är färdig, det håller sig länge och man kan baka hur mycket bröd som helst. Man kan även dela en surdeg och ge det vidare till någon annan, och så blir det mat för fler. På samma sätt växer också Guds rike.
Jag har med mig ett surdegsbröd som jag har bakat igår. För detta bröd köpte jag en färdig surdeg. Men även med färdig surdeg behöver det lite mer tid och tålamod att baka. Man måste jäsa degen några gånger om en timme innan gräddning. Men till slut är det värd för väntan.
Till fariséerna som frågade om när Guds rike skulle komma svarade Jesus: “Guds rike kommer inte på ett sådant sätt att man kan se det med sina ögon. Ingen kan säga: Här är det, eller: Där är det. Nej, Guds rike är inom er.” I dagens evangelium Jesus vill vända våra blicken från det stort och mäktigt, och lära oss att se kraft i det minsta. Jesus kan ge oss en trons frö. När det växer det börjar att påverka också till människor omkring oss. Så kan vi låt också hopp och kärlek växa i världen.
Kommentit
Lähetä kommentti