Saarna 10.3.2019

1.Paastonajan sunnuntai
(Tätä saarnaa ei pidetty, koska väkeä ei lumimyräkän vuoksi saapunut Sinetön kappeliin)

Matt. 4: 1-11

Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.’”
    Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänet temppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas. Onhan kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.’” Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.’”
    Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: ’Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.’”
    Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä.


Olemme laskeutuneet kirkkovuodessa paastonaikaan. Päivän evankeliumi johdattelee meidät autiomaan tyhjyyteen. Heti Jeesuksen kasteen jälkeen henki ajoi hänet autiomaahan. Hän vietti siellä 40 päivää paholaisen koeteltavana. Paholainen yritti viimeiseen asti löytää Jeesuksen heikkoa kohtaa. Kuten päivän virren sanoinkin lauloimme, Jeesus sai kokea nälän, villipedot, yön kylmyyden ja keskipäivän paahtavan kuumuuden. Pääsiäispaaston 40 päivää kuvaavat Jeesuksen autiomaassa viettämää aikaa. 40 päivää viittaavat vertauskuvallisesti myös Israelin kansan 40 vuoden erämaavaellukseen.

Autiomaa on myös vertauskuva ihmisen sielunmaisemasta. Isä meidän-rukouksessa pyydämme, ”äläkä saata meitä kiusaukseen”. Silti kiusauksilta ei kukaan meistä voi välttyä, eikä kukaan ole Jeesusta lukuunottamatta täysin pystynyt voittamaan kaikkia kiusauksia. Kiusausten edessä meidät pakotetaan kysymään itseltämme, mihin todella viime kädessä turvaudumme? Autiomaan hiljaisuudessa, sen virikkeettömässä tyhjyydessä joudumme kohtaamaan itsemme ja kuulemaan oman äänemme. Useimmille meistä ajatuskin on sietämätön. Hiljaisuus voi olla ahdistavaa, ja yritämme viimeiseen paeta sitä viimeiseen asti. Älylaitteiden aikakaudella se onkin helpompaa kuin koskaan.

Kiusaukset, jotka Jeesus kohtasi, ovat meille jokaiselle myös eri muodoissaan tuttuja. Paholainen vetosi inhimillisiin tarpeisiimme, vallanhaluumme ja ylemmyydentuntoomme. Kiusaukset ovat sellaisia, jotka tarjoavat hetken helpotuksen ja ulospääsyn vaikeasta tilanteesta, mutta ratkaisuja, jotka eivät kanna pitkälle, tai kestä päivänvaloa etiikan näkökulmasta tarkasteltuna. Päivän evankeliumista juontaa juurensa myös sanonta; lukea niin kuin piru Raamattua. Kun paholainen vei Jeesuksen temppelimuurin harjalle, hän viittasi päivän psalmiin. Paholainen yritti tällä tavoin vääristellä Jumalan sanaa. Se, että Jeesuksen täytyi kohdata kiusaukset, muistuttaa hänen inhimillisestä luonteestaan. Paholainen koetteli Jeesuksen kutsumusta ja tehtävää.

Kiusaukset voivat olla myös kasvattavia. Ne tuovat meidät valintojen eteen. Joskus hakeudumme kiusauksien keskelle myös tietoisesti, haluamme testata itseämme. Kenties hakea vahvistusta oman elämämme valinnoille. Kiusaukset puhuttelevat ihmisen omatuntoa.

(TV:ssä pyörii monta suosittua reality-sarjaa. Yksi niistä on parhaillaan meneillään oleva ”selviytyjät”. Kilpailijat lähetetään alkeellisiin oloihin saarelle, kilpailemaan itseään ja toisiaan vastaan. Toinen suosittu ihmissuhde reality on ”Temptation island”, eli kiusausten saari. Siinä pariskunnat haluavat testata, kestääkö suhde, kun puolisosta joutuu olemaan erossa, ja aikaa vietetään yhdessä sinkkujen kanssa.)

Aina ei kuitenkaan tarvitse mennä näin äärimmäisyyksiin, vaan paastonaika kutsuu meitä lempeällä tavalla vetäytymään hetkeksi sisäiseen autiomaahamme. Paasto auttaa näkemään sen, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä.

Kiusaaja osaa olla sinnikäs, ja vetää oikeista naruista. Evankeliumi kuitenkin päättyy siihen, että kun paholainen vihdoin jätti Jeesuksen rauhaan, hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä. Tämä muistuttaa siitä, että meidän tulisi luottaa Jumalan huolenpitoon myös elämän kiusauksien keskellä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Saarna muistimessussa Korkalovaaran kappelissa 27.9.2015

Palmusunnuntain saarna Klosterin kirkossa 24.3.2024

Saarna Klosterin kirkossa/Predikan i Klosters kyrka 2.7.2023