Saarna/spoken word-esitys Musta kissa-kuppilan sanataiteen illassa 28.2.2019
”Alussa oli sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi sanan voimalla” (Joh.1)
Joillakin on ehkä pöytälaatikon kätköissä runoja. Minun pöytälaatikostani ei löydy runoja, mutta sitäkin enemmän saarnoja... ja lisäksi vino pino hautajaisten käsiohjelmia, vainajan nimi painettu kiiltävälle paperille.
Kysyn tässä itseni, ja edustamani yhtiön puolesta. Mikä on kirkko? Taantuvan tasa-arvon viimeinen linnake, vai ihmisten näköinen yhteisö, saman arvoisina jonkin pyhän edessä?
Tässä seisoo edessänne nainen, kahteen kertaan vihitty, kolmeen kertaan sanonut alttarilla ”tahdon”. Ensin Ristukselle, sitten vielä Ristolle.
Pappi, naispappi, se uusi pappi, se nuori pappi, hippipappi, anarkistipappi, poliittinen pappi, pride-pappi... kavereiden kesken ihan vaan pastori.
Paljon papatusta näiden vuosien aikana kuullut ja itsekin suustani päästänyt. Olen nyt ollut pappi 4vuotta ja 4kuukautta. Muistanko edes enää edes itse, mitä olin ennen sitä? Kuka määrittelee ihmisen?
Toiset sanovat, saarnasi ovat liian poliittisia. Toiset kysyvät, miksi en harrasta vapaata rukousta seurakunnan edessä. Kysyin, mitä on vapaa rukous? Onko se kuuma linja yläkertaan? Niin että Jumala antaisi suoraan sanat suuhun? On arvioitava varoen.. mikä Jumalan sana, mikä ihmisen?
Jeesusta pelättiin, koska hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta.
Pappi on sanan ammattilainen, sanan julistuksesta minulle palkkani maksetaan. Sanalla voi sekä rakentaa, että hajottaa. Sanalla on suuri valta. Kaikki syntyi sanan voimalla. Kun Jumala sanoi, tulkoon valo, valo tuli.
Mikä sitten on ihmisen osa ja arvo, saati tasa-arvo? Kun Jumala sanoi, tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvauksemme, niin tapahtui.
Miettiköhän Jumala koskaan luotuaan ihmisen, mitä tulikaan sanottua?? Miltä näyttää Jumalan kuva? Kuka määrittelee ihmisen? ”Mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät”. Siis JA ei TAI! ”JA”, niin pieni sana, ja silläkin valta avata tiukat rajat.
Joillakin on ehkä pöytälaatikon kätköissä runoja. Minun pöytälaatikostani ei löydy runoja, mutta sitäkin enemmän saarnoja... ja lisäksi vino pino hautajaisten käsiohjelmia, vainajan nimi painettu kiiltävälle paperille.
Kysyn tässä itseni, ja edustamani yhtiön puolesta. Mikä on kirkko? Taantuvan tasa-arvon viimeinen linnake, vai ihmisten näköinen yhteisö, saman arvoisina jonkin pyhän edessä?
Tässä seisoo edessänne nainen, kahteen kertaan vihitty, kolmeen kertaan sanonut alttarilla ”tahdon”. Ensin Ristukselle, sitten vielä Ristolle.
Pappi, naispappi, se uusi pappi, se nuori pappi, hippipappi, anarkistipappi, poliittinen pappi, pride-pappi... kavereiden kesken ihan vaan pastori.
Paljon papatusta näiden vuosien aikana kuullut ja itsekin suustani päästänyt. Olen nyt ollut pappi 4vuotta ja 4kuukautta. Muistanko edes enää edes itse, mitä olin ennen sitä? Kuka määrittelee ihmisen?
Toiset sanovat, saarnasi ovat liian poliittisia. Toiset kysyvät, miksi en harrasta vapaata rukousta seurakunnan edessä. Kysyin, mitä on vapaa rukous? Onko se kuuma linja yläkertaan? Niin että Jumala antaisi suoraan sanat suuhun? On arvioitava varoen.. mikä Jumalan sana, mikä ihmisen?
Jeesusta pelättiin, koska hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta.
Pappi on sanan ammattilainen, sanan julistuksesta minulle palkkani maksetaan. Sanalla voi sekä rakentaa, että hajottaa. Sanalla on suuri valta. Kaikki syntyi sanan voimalla. Kun Jumala sanoi, tulkoon valo, valo tuli.
Mikä sitten on ihmisen osa ja arvo, saati tasa-arvo? Kun Jumala sanoi, tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvauksemme, niin tapahtui.
Miettiköhän Jumala koskaan luotuaan ihmisen, mitä tulikaan sanottua?? Miltä näyttää Jumalan kuva? Kuka määrittelee ihmisen? ”Mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät”. Siis JA ei TAI! ”JA”, niin pieni sana, ja silläkin valta avata tiukat rajat.
Kommentit
Lähetä kommentti