Kristityn vapaus

Usein lehtien otsikot huutavat: ”Sääntö-Suomi iski jälleen!” Omat karkit takavarikoitiin ravintolavaunussa, roskia ei saa kerätä ilman tieturvallisuuskorttia, kerätyistä pulloista pitää maksaa verot jne. Lähtökohtaisesti lait ja yhteiset pelisäännöt ovat luomassa järjestystä ja takaamassa tasa-arvoista kohtelua yhteisössä, mutta turhat säännöt saavat aikaan huvittaviakin tilanteita, ja jotkut säännöt enemmän hankaloittavat kuin helpottavat elämää.

Tulevan sunnuntain evankeliumissa kysytään, saako sapattina parantaa? Tiukasti lakia noudattavat fariseukset moittivat usein Jeesusta, joka teoillaan rikkoi juutalaisia sapattisäädöksiä. Sapatti on kuitenkin ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten. Alun perin sapattikäsky oli maailman vanhin työaikalaki. Sen tarkoitus oli luoda yhden päivän lepo raskaasta työstä, mutta fariseusten lain tulkinnan myötä vapauttava laki muuttui itsessään orjuuttavaksi. Lakien lisäksi meitä voi tässä ajassa orjuuttaa moni asia: häpeä tai syyllisyys, oma ruumis tai raha ja valta.

Mitä erilaiset säännöt merkitsevät meille? Rakkaus ja rajat, vapaus ja vastuu, ne kulkevat usein käsi kädessä. Lain noudattamista joutuu aika ajoin pohtimaan myös omassa elämässään. Perinteisesti suomalaiset ovat lainkuuliaisia ja luottavat auktoriteetteihin. Toisaalta joskus hyvän muutoksen aikaan saaminen vaatii radikaalimpia tekoja ja sääntöjen rikkomista.

Sääntöjen rikkojia on helppo arvostella, mutta mitä jos kaivoon putoaa sapattina oma härkä tai peräti oma poika? Siinä tilanteessa kukaan tuskin jättää poikaansa virumaan kaivon pohjalle sapatin päättymiseen saakka.

”Vapauteen Kristus meidät vapautti -- Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko”. (Gal.5)

Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi-lehdessä 14.9.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Predikan på tredje advent i Klosters kyrka 15.12.2024

Saarna Korkalovaaran kappelissa 30.8.2015

Predikan på morgonmässa i S:t Eskil kyrka 2.4.2025