"Att leva tillsammans" andakt/"Yhdessä eläminen" hartaus 17.10.2021

 20. söndag e. trefaldighet

1. årgång

EVANGELIUM

Markusevangeliet kapitel 3, vers 31-35

Nu kom hans mor och hans bröder. De stannade utanför och skickade bud efter honom.

Det satt mycket folk omkring honom, och de sade: ”Din mor och dina bröder är här utanför och söker dig.”

Jesus svarade dem: ”Vem är min mor och mina bröder?”

Han såg på dem som satt runt omkring honom och sade: ”Det här är min mor och mina bröder.

Den som gör Guds vilja är min bror och syster och mor.”

“Att leva tillsammans”

Gud är här.

Du är här.

Jag är här.

Vi är här tillsammans.

Du har kanske hört dessa ord i början av gudstjänsten. Det är många som kommer till kyrkan och söker gemenskap.

Vilka tänker du på när du tänker på familjen? Kanske dina barn, syskon, föräldrar och far-, eller morföräldrar. Men Jesus utmanar oss att tänka bredare. 

Vänner kan vara den familjen som vi har valt själva. Men kunde vi se också församlingen som en familj? ”Det här är min mor och mina bröder.” Säger Jesus när han pratar till människor omkring sig. Genom dopet vi blir en del av Guds stora familj, och Jesus själv är vår broder. 

Söndagens tema i kyrkoåret är “att leva tillsammans”. Varje söndag ber vi i högmässan kyrkans förbön. Det påminner oss att komma ihåg våra medmänniskor både nära och långt borta. Vi har ett uppdrag att ta hand om varandra.

Bön:

Treenige Gud,

som är all gemenskaps källa,

vi ber till dig för dem som står oss nära. 

Väck oss till ansvar och omsorg så att vi blir tecken för ditt rike.

Din är äran i evighet.

Amen. 

Att leva tillsammans - Eskilstuna (svenskakyrkan.se)

Mark.3:31-35

Jeesuksen äiti ja veljet olivat saapuneet paikalle. He jäivät ulos seisomaan ja lähettivät hakemaan häntä. Hänen ympärillään istui paljon ihmisiä, ja hänelle tuotiin sana: »Äitisi ja veljesi ovat tuolla ulkona ja kysyvät sinua.» Mutta Jeesus vastasi heille: »Kuka on äitini? Ketkä ovat veljiäni?» Hän katsoi ihmisiin, joita istui joka puolella hänen ympärillään, ja sanoi: »Tässä ovat minun äitini ja veljeni. Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.»

Jumala on täällä.

Sinä olet täällä. 

Minä olen täällä.

Me olemme täällä yhdessä.

Olet ehkä joskus kuullut nämä sanat jumalanpalveluksen alussa. Monet etsivät kirkkoon tullessaan yhteyttä Jumalaan ja yhteyttä toisiin ihmisiin. 

Keitä ajattelet ensimmäisenä kun ajattelet perhettäsi? Ehkä lapsiasi, sisaruksiasi, vanhempiasi tai isovanhempiasi. Mutta Jeesus haastaa meidät ajattelemaan laajemmin. 

Ystävät voivat olla monille se itse valittu perhe. Mutta voisimmeko ajatella myös seurakuntaa perheenä? “Tässä ovat minun äitini ja veljeni”, sanoi Jeesus puhuessaan ympärillään oleville ihmisille. Kasteen kautta tulemme osaksi Jumalan suurta perhettä, Jeesus itse on meidän veljemme. 

Sunnuntain teema kirkkovuodessa on “yhdessä eläminen”. Joka sunnuntai rukoilemme messussa kirkon esirukouksen. Se muistuttaa meitä rukoilemaan niin lähellä kuin kaukana olevien lähimmäistemme puolesta. Meillä on tehtävä pitää huolta toinen toisistamme.

Rukous:

Kolmiyhteinen Jumala,

sinä olet yhteyden lähde.

Rukoilemme sinua kaikkien läheistemme puolesta.

Herätä meidät kantamaan vastuuta

ja pitämään huolta toisistamme,

jotta meistä tulisi valtakuntasi merkkejä.

SInun on kunnia ikuisesti.

Aamen.