Predikan i Klosters kyrka 15.12.2019
(Samma på svenska, rulla ner...)
Kolmas adventti, 3vsk.
"Raivatkaa Herralle tie!"
Vi började vänta på jul i första advent, när vi hörde berättelsen omden milde och ödmjuke Jesus som red på en åsna. Nu, i tredje advent, har vi en helt annorlunda stämning.
Kolmas adventti, 3vsk.
"Raivatkaa Herralle tie!"
Johannes Kastaja
1 Keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuotena, siihen aikaan kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana, kun neljännesruhtinaina hallitsivat Galileassa Herodes*, Itureassa ja Trakonitiksen maassa hänen veljensä Filippos ja Abilenessa Lysanias
2 ja kun ylipappeina olivat Hannas ja Kaifas, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, joka eli autiomaassa.
3 Niin hän lähti liikkeelle ja kulki kaikkialla Jordanin seudulla saarnaten ja kehottaen ihmisiä kääntymään ja ottamaan kasteen, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi.
4 Tapahtui niin kuin on kirjoitettuna profeetta Jesajan kirjassa: -- Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!
5 Kaikki rotkot täytettäköön, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon, tulkoot mutkat suoriksi, louhikot tasaisiksi teiksi!
6 Kaikki saavat nähdä Jumalan pelastustyön."
7 Kun ihmisiä tuli joukoittain kastettavaksi, Johannes sanoi heille: "Te käärmeen sikiöt! Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan?
8 Tehkää hedelmiä, joissa kääntymyksenne näkyy! Älkää ruvetko ajattelemaan: 'Olemmehan me Abrahamin lapsia.' Minä sanon teille: Jumala pystyy herättämään Abrahamille lapsia vaikka näistä kivistä.
9 Nyt on jo kirves pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen."
10 Ihmiset kysyivät häneltä: "Mitä meidän sitten tulee tehdä?"
11 Hän vastasi heille: "Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään. Jolla on ruokaa, tehköön samoin."
12 Myös publikaaneja tuli kastettavaksi, ja he kysyivät Johannekselta: "Opettaja, mitä meidän tulee tehdä?"
13 Hän sanoi heille: "Älkää vaatiko enempää kuin on säädetty."
14 Sotilaatkin kysyivät häneltä: "Entä me, mitä meidän tulee tehdä?" Hän sanoi heille: "Älkää ryöstäkö älkääkä kiristäkö keneltäkään, vaan tyytykää palkkaanne."
15 Kansa oli odotuksen vallassa. Kaikki pohdiskelivat, oliko Johannes ehkä Messias.
(Luuk.3:1-15)
Ensimmäisenä adventtina aloitimme joulun odotuksen, kun kuulimme tutun kertomuksen aasilla ratsastavasta Jeesuksesta, lempeästä rauhan ruhtinaasta. Nyt kolmantena adventtina olemme hyvin toisenlaisissa tunnelmissa.
Miksi siis kertomus karskia kieltä käyttävästä Johannes Kastajasta näin joulun alla? Johanneksen tehtävä oli olla tienraivaaja, valmistaa tietä Jeesukselle. Tähän viittasi myös Jesajan kirjan profetia äänestä joka huutaa autiomaassa. Johannes eli itse autiomaassa askeettista elämää. Hän oli rohkea ja väkevä julistaja, joka ei säästellyt sanojaan.
Ajattelen, että Johannes ehkä hyökkäsi sanoillaan aikansa tapakristillisyyttä ja tekopyhyyttä vastaan. Johannes Kastaja ei kastanut muuten vain jokaista rantaan tulijaa, vaan kehotti parannuksen tekemiseen. Jumalan armo ja rakkaus meitä ihmisiä kohtaan on todellista, mutta Johannes ei halunnut ihmisten pitävän sitä itsestäänselvyytenä. Hän sanoi: ”Jumala pystyy herättämään Abrahamille lapsia vaikka näistä kivistä.” Kivien herättäminen voi viitata myös ihmisen sisimpään, Jumala voi herättää myös kivisen sydämen.
”Mitä meidän sitten tulee tyhdä?” Kyselivät ihmiset. Luukaan kertomuksessa puhuttelee eettisten ohjeiden konkreettisuus ja ajattomuus. Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään. Jolla on ruokaa, tehköön samoin. Älkää ryöstäkö, kiristäkö tai vaatiko mahdottomia. Tyytykää siihen mitä teillä on. Vaikka Johannes käytti karskia kieltä ja eli itse askeettisesti, hän ei vaatinut toisilta mahdottomia, vaan pyrkimystä kohtuullisuuteen. Hän puhui riistoa ja sortoa vastaan, kehotti ihmisiä jakamaan omastaan ahneuden sijaan. Vaikka odotamme Kristuksen tulemista, hän on jo läsnä. Kun teemme muille hyvää, teemme sen Hänen kunniakseen. Ei tarvitse olla kirjanoppinut voidakseen toteuttaa rakkauden lakia. Hyvän tekemisen ei tarvitse olla vaikeaa.
Minkälaisia tienraivaajia tarvitsemme tänä päivänä? Yhtenä esimerkkinä nousee mieleen koko maailman tietoisuuteen noussut nuori Greta Thunberg. Hänkään ei säästele sanojaan, eikä pyri miellyttämään kuulijoitaan. Tienraivaajan tehtävä ei ole aina helppo, totuus voi myös satuttaa ja kolauttaa omatuntoa. Samalla kun eriarvoisuus ja tuloerot ovat todellisuutta ympärillämme, moni meistä elää yltäkylläisyydessä. Kuluttamisesta on tullut normaalia ajanvietettä, ja kauppakeskukset nähdään kohtaamispaikkoina. Emme aina osta asioita vain tarpeeseen, vaan kulutusvalintojen kautta tuomme esiin omaa persoonaa. Vaikka tiedostaisimme tosiasiat, meidän ei ole helppoa muuttaa omaa käytöstämme. Vaikka meillä olisi kymmenen paitaa tai kaappi täynnä ruokaa, voi olla vaikeaa ymmärtää mitä oikeasti tarvitsemme ja luopua omastamme yhteisen hyvän ja koko luomakunnan vuoksi.
Joulupaaston tarkoitus on raivata sisäiset esteemme, ja valmistaa meitä todelliseen mielenmuutokseen. Niin että ottaisimme vastaan nöyrin mielen ja ilolla jouluyönä syntyvän vapahtajan, ei ainoastaan puheissamme vaan myös teoissamme ja koko sisimmässämme.
Tredje advent, 3 årgång
”Bana väg för Herren”
Johannes Döparen
1 Under kejsar Tiberius femtonde regeringsår, när Pontius Pilatus var landshövding över Judeen, Herodes landsfurste över Galileen, hans bror Filippus över Itureen och Trakonitislandet och Lysanias över Abilene,
2 och när Hannas och Kajfas var överstepräster, då kom Guds ord till Sakarias son Johannes i öknen.
3 Och han gick omkring i hela trakten vid Jordan och förkunnade omvändelsens dop till syndernas förlåtelse,
4 så som det står skrivet i boken med profeten Jesajas ord: En röst ropar i öknen: Bana väg för Herren,gör stigarna raka för honom.
5 Alla dalar skall fyllasoch alla berg och höjder sänkas. Krokiga stigar skall rätasoch ojämna vägar jämnas.
6 Och alla människor skall se Guds frälsning.
7 Han sade nu till folkskarorna som kom ut för att döpas av honom: "Ni huggormsyngel! Vem har intalat er att försöka fly undan den kommande vredesdomen?
8 Bär då sådan frukt som hör till omvändelsen. Och tänk inte: Vi har Abraham till fader. Jag säger er att Gud kan uppväcka barn åt Abraham av dessa stenar.
9 Redan är yxan satt till roten på träden. Så blir varje träd som inte bär god frukt nerhugget och kastat i elden."
10 Folket frågade honom: "Vad skall vi då göra?"
11 Han svarade dem: "Den som har två livklädnader skall dela med sig åt den som ingen har, och den som har mat skall göra på samma sätt."
12 Det kom också publikanerför att bli döpta, och de frågade honom: "Mästare, vad skall vi göra?"
13 Han svarade dem: "Kräv inte mer än vad som är fastställt."
14 Även soldater frågade honom: "Och vi, vad skall vi göra?" Han svarade dem: "Våldför er inte på någon och pressa inte ut pengar från någon, utan nöj er med er lön!"
15 Folket gick där och väntade, och alla undrade i sina hjärtan om inte Johannes kunde vara Messias.
(Luk.3:1-15)
Vi började vänta på jul i första advent, när vi hörde berättelsen omden milde och ödmjuke Jesus som red på en åsna. Nu, i tredje advent, har vi en helt annorlunda stämning.
Så, varför berättar evangelietexten om Johannes Döpare just nu, före julen? Johannes hade en uppgift att bana väg för Herren. Profetian i Jesajaboken, som berättar om ropande röst i öknen, blev synlig i Johannes Döpare. Johannes var en asket, som bodde i öknen och förkunnade Guds ord modigt med kraftfullt språk.
Jag tror att Johannes var kritisk mot skenhelighet. Han ville inte döpa vem som helst, trots folkskarorna som kom ut för att döpas. Johannes predikade bättring. Guds nåd och kärlek mot oss är sann, men Johannes lärde att vi inte kan ta det som självklarhet. Han sade: ”Tänk inte: Vi har Abraham till fader. Jag säger er att Gud kan uppväcka barn åt Abraham av dessa stenar.” Liknelse om stenar kan också betyda att Gud kan uppväcka ett hjärta av sten.
Så frågade folket: Vad skall vi då göra? Den som har två livklädnader skall dela med sig åt den som ingen har, och den som har mat skall göra på samma sätt. Kräv inte mer än vad som är fastställt. Våldför er inte på någon och pressa inte ut pengar från någon, utan nöj er med er lön. Fast Johannes var asket, krävde haninte detsamma av andra människor. Men han lärde oss att vi borde vara rimliga, och inte hagalna. Det gripande i Johannes etiskalärdom är att det är så tidlöst och universellt. Vi behöver inte varahöglärda för att vara goda och rättvisa mot varandra. När vi tjänar våra medmänniskor, tjänar vi Herren.
Hurdana banbrytare behöver vi nuförtiden? Jag tänker till exempelpå Greta Thunberg, som hela världen har lärt sig att känna. Hon är också jättemodig med sina ord, det sociala samvetets röst. Hon vill inte tilltala människor, utan hon säger det som är viktigt. Banbrytarens uppgift är inte alltid lätt. Sanningen kan vara smärtsam och obehaglig.
Vi har ojämlikhet i vårt samhälle. Samtidigt lever många av oss i överflöd, fast vi inte alltid förstår det. Vårt vardagsliv är fyllt med kommersialism, och vi till och med uttrycka vår personlighet med konsumtionsval. Fast vi kanske vet hur saker borde vara, är detinte lätt att ändra våra vanor. Även om vi hade tio livklädnadereller ett skåp fyllt med mat, kan det vara svårt att förstå vad vi verkligen behöver och avstå från någonting för vår skapelse ochvåra medmänniskor.
Kommentit
Lähetä kommentti