Saarna Meltauksen ja Maijasen kappeleissa 12.3.2017

2.Paastonajan sunnuntai

Mark. 9: 17-29

Eräs mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle: ”Opettaja, minä toin poikani sinun luoksesi. Hänessä on mykkä henki. Se ottaa hänet valtaansa missä vain. Se paiskaa hänet maahan, ja hän kuolaa ja kiristelee hampaitaan ja menee aivan jäykäksi. Pyysin, että opetuslapsesi ajaisivat hengen pois, mutta ei heistä ollut siihen.”
    Silloin Jeesus sanoi heille: ”Voi tätä epäuskoista sukupolvea! Kuinka kauan minun on vielä oltava teidän keskuudessanne? Kuinka kauan minun pitää kestää teitä? Tuokaa poika minun luokseni.” He toivat pojan Jeesuksen luo. Jeesuksen nähdessään henki heti kouristi poikaa, ja tämä kaatui, kieriskeli maassa ja kuolasi. Jeesus kysyi pojan isältä: ”Kuinka kauan hänellä on ollut tämä vaiva?” ”Pienestä pitäen”, vastasi mies. ”Henki on monet kerrat kaatanut hänet, jopa tuleen ja veteen, jotta saisi hänet tapetuksi. Sääli meitä ja auta, jos sinä jotakin voit!” ”Jos voit?” vastasi Jeesus. ”Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.” Silloin pojan isä heti huusi: ”Minä uskon! Auta minua epäuskossani!”
    Kun Jeesus näki, että väkeä tuli aina vain lisää, hän käski saastaista henkeä sanoen: ”Mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde pojasta äläkä enää mene häneen!” Henki huusi, kouristi poikaa rajusti ja lähti hänestä. Poika jäi makaamaan elottoman näköisenä, ja monet sanoivatkin: ”Nyt hän kuoli.” Mutta Jeesus tarttui häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille, ja hän nousi.
    Kun Jeesus sitten oli mennyt sisään ja vain opetuslapset olivat paikalla, nämä kysyivät häneltä: ”Miksi me emme kyenneet ajamaan sitä henkeä pojasta?” Hän vastasi: ”Tätä lajia ei saa lähtemään muulla kuin rukouksella.”

Usko ja rukous

Kuvauksesta on päätelty, että kyseessä oli joko epilepsia, tai vaikeat psykoottiset kohtaukset. Sairauden laatu ei ole varsinaisesti merkityksellinen tässä yhteydessä. Sairautta nimitetään mykäksi tai pahaksi hengeksi. Täytyy olla varovainen sen suhteen, miten tulkitsemme tämän nykypäivänä. Voi tuntua oudolta, että oireita kuvaillaan demonin tai pahan hengen aiheuttamiksi. Mutta oikeastaan paha henki tai mykkä henki kuvaa oireita, se on ikään kuin sairauden nimi. Kuitenkaan dualistinen käsitys maailmasta ei ole vanhentunut. Mekin olemme tässä elämässä tekemisissä selittämättömän pahan kanssa.

Tällä viikolla luin uutisista tapahtumista Helsingin Rautatientorilla. Torilla on ollut jo pitkään kokoontuneena kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden mielenosoitus, ja torin toisessa päässä Suomi ensin vastamielenosoitus. Tapahtumat uhkasivat kärjistyä, kun yksi turvapaikanhakija yritti hirttäytyä puuhun. Hänet saatiin pelastettua, mutta vastamielenosoittajat olivat kuvanneet tapahtuman ja videota jaettiin rasistisilla sivustoilla. Siellä ihmiset omalla nimellä ja naamalla irvailivat tapahtumasta ja harmittelivat, ettei onneton mies onnistunut itsemurha-aikeissaan.

Mihin on kadonnut inhimillisyytemme? Rasistiset kommentit veivät sellaisille epäinhimillisyyden ja pahansuopaisuuden rajoille, että siitä nousi mieleeni Jeesuksen sanat pahojen henkien karkottamisesta: Tätä lajia ei saa lähtemään muulla kuin rukouksella.”

Opetuslapset eivät onnistuneet parantamaan poikaa. He kyselivät Jeesukselta mikä oikein meni pieleen? Jumalalle kaikki on mahdollista, mutta meillä on suuri vastuu kun esimerkiksi rukoilemme sairaiden puolesta, emme voi luvata liikoja. Meillä voi olla siunaus myös siinä, että on keksitty erilaisia lääketieteellisiä keinoja sairauksien parantamiseksi. Silti emme saa kuitenkaan epäillä Jumalan voimaa ja hänen mahdollisuuksiaan. Sairaan pojan epätoivoinen isä oli aluksi epäuskoinen myös sen suhteen, voiko Jeesus häntä auttaa.  Mistä Jeesuksen turhautuneet sanat kertovat? Jeesus ei halunnut esiintyä vain kiertelevänä ihmeparantajana vaikka hänellä olikin valta parantaa sairaita. Jeesus halusi parantaa myös ihmisten hengellistä elämää.

Päivän evankeliumissa liitetään yhteen usko, rukous ja parantaminen. Ihmisen keho ja mieli on kokonaisuus. Jeesus halusi parantaa sairaita, koska sekä ruumiillinen että hengellinen hyvinvointi ovat ihmiselle tärkeitä. Päästäksemme lähemmäksi Jumalaa, meidän tulee myös parantua/tehdä parannusta hengellisesti. Jeesus on sanonut: ”Eiväthän terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat”. Kohtaamisessa isän ja sairaan pojan kanssa on tärkeää myös se, miten Jeesus kohtaa inhimillistä kärsimystä. Kun mies huomasi, että Jeesus otti hänen poikansa hädän vakavasti hänen epäilyksensä hälvenivät ja hän huusi: Minä uskon! Auta minua epäuskossani. Huudahdus on kiinnostava, koska siinä mainitaan samaan aikaan sekä usko että epäusko. Me tunnemme tutun vertauksen sinapinsiemenestä. Jos meillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, voisimme siirtää vuoria. Apua pyytävän miehen usko ei ole täydellistä, mutta se riitti siihen, että hän sai avun. Tänäänkin saamme vahvistaa uskoamme noustessamme seuraavaksi yhteiseen uskontunnustukseen…