Predikan i Klosters kyrka 29.12.2019

Söndag efter jul
Samma på svenska, rulla ner...

Kuka on suurin?

1 Kohta sen jälkeen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: »Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?»

2Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen 3ja sanoi:

»Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. 4Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. 5Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.

(Matt.18:1-5)

Lapsilla on erityinen asema Raamatussa. Lapset ovat ratkaisevan tärkeitä Jumalan suhteissa ihmiseen. Kirkkovuodessa vietämme vielä joulun aikaa. Koko joulun sanoman keskiössä on lapsi, joka on maailman vapahtaja. Tämä julistettiin kaikelle kansalle jo Jeesuksen synnyinyönä.

Raamatun kertomuksista ei löydy ketään toista, joka puhuisi niin paljon lapsista kuin Jeesus itse. Jumalan valtakunnan arvojärjestys kääntyy ylösalaisin, taivasten valtakunnassa pienin on suurin. Jeesus opettaa, että meidän on tultava lasten kaltaiseksi. Mitä Jeesus mahtoi sillä tarkoittaa? Kenties jotakin lapsen luottamuksesta ja uteliaisuudesta tätä elämää kohtaan. Lapsilla on kyky nähdä asiat erilaisesta näkökulmasta kuin aikuisilla.

Uskon, että se mitä Jeesus haluaa opettaa lasten kautta, on erityisen tärkeää, koska aihetta käsitellään evankeliumeissa useaan kertaan. Jeesus esitteli lapsen itsensä edustajana. Hän sanoi: "joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.” Markuksen evankeliumista löytyy tutut jakeet, joita kutsutaan lasten evankeliumiksi. Hän otti lapset syliinsä, siunasi heitä ja sanoi, ”taivasten valtakunta on lasten kaltainen”. Myös Luukkaan evankeliumissa on samankaltainen kohta, jossa opetuslapset kysyvät Jeesukselta, kuka heistä on suurin. ”Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija.”vastasi Jeesus. Luukkaan evankeliumin alkupuolella on kertomus myös 12-vuotiaasta Jeesuksesta temppelissä, kun pääsiäisjuhlan aikaan Jeesuksen vanhemmat löysivät hänet temppelistä, opettajien keskeltä, esittämässä viisaita kysymyksiä. Ehkä se on muistutus myös meille aikuisille siitä, että meidän pitäisi oikeasti kuunnella mitä lapsilla on sanottavana.

Uskomme, että jokainen ihminen on Jumalan kuva, ja meillä on tehtävä toimia Jumalan työtovereina tässä maailmassa. Me kaikki olemme saman arvoisia iästä riippumatta.

Tänään, kun aiheena on Jumalan lapseus, voimme muistaa myös koko maailman lapsia. Kirkossa tehdään työtä myös konkreettisesti, edistääkseen lasten oikeuksia maailmalla. Kaikilla pitäisi olla oikeus kotiin, rauhaan ja turvalliseen elämään. Kaikki lapset tarvitsevat vanhempia tai muita luotettavia aikuisia ympärilleen. Aikuisilla on erityinen velvollisuus huolehtia lapsista, mutta myös meillä kaikilla on velvollisuus rakastaa lähimmäistämme ja  huolehtia toinen toisistamme.

Jumala on meille kaikille, lapsille ja aikuisille niin kuin vanhempi. Tarvitsemme elämäämme Jumalan läsnäoloa ja rakkautta. Ja hän on luvannut olla meidän kanssamme, kaikkina päivinä, maailman loppuun asti.

Vem är störst i himmelriket?

1Vid samma tillfälle kom lärjungarna fram till Jesus och frågade: »Vem är störst i himmelriket?« 2Han kallade till sig ett barn och ställde det framför dem 3och sade: »Sannerligen, om ni inte omvänder er och blir som barnen kommer ni aldrig in i himmelriket. 4De som gör sig själva små som det här barnet är störst i himmelriket. 5Och den som i mitt namn tar emot ett sådant barn tar emot mig.

(Matt.18:1-5)

Barnen har lyfts fram genom hela den judisk-kristna traditionen. De har en särställning i Bibeln. Barn är avgörande för Guds handlande med människan. Julens budskap berättar om ett barn, som är världens frälsare, och till världen förkunnas det att han är hela världens räddare redan som nyfödd.

Och det finns ingen annan i Bibeln, som pratar lika mycket om barnen som Jesus.

Rangordning i himmelriket är annorlunda som vi har, minst är störst. Jesus säger, att vi måste blir som barnen, för att komma in i himmelriket. Vad betyder Jesus med det? Hur kan vi blir som barnen? Kanske det är någonting att göra med barnens tröst och nydikenhet mot livet. Barn ser världen från annat perspektiv.  

Jesus framhåller, att vi alla vuxna har mycket att lära oss från barnen. Jag tror att det är speciellt viktigt lärdom av Jesus, därför att nästan samma berättelse finns också i Markus och Lukas evangelium. I Lukas evangeliet finns också en berättelse av tolvårine Jesus i templet. Där satt han mitten av lärarna och ställde frågor. Det påminner oss vuxna att lyssna på barnen. Jesus framställde barnet som representant för sig själv. Den här samma Bibelord läser vi oftast i dopgudstjänst: ”Den som i mitt namn tar emot ett sådant barn tar emot mig.” Och dopet påminner oss, att vi ska bli Guds barn genom Jesus Kristus.

Vi tror att alla människor är skapade till Guds avbild. Vi har alla fått ansvar och förtroende att vara Guds skapade medskapare. Alla människor är lika mycket värdefulla, och vi är alla Guds barn. Det gäller oavsett ålder.

När vi pratar om Guds barn, kan vi också tänka på barnen i hela världen. Svenska kyrkan arbetar för barnets mänskliga rättigheter. Vi alla borde har ett hem och en möjlighet att leva i fred och trygghet. Och alla barn behöver föräldrar eller andra vuxna som ni kan lita på. Vuxna har ett uppdrag att stötta och skydda barnen, men likaså har vi alla ett uppdrag att ta hand om varandra.

Gud är liksom förälder för oss. Vi kan lita på Gud, och vi behöver Guds kärlek och närvaro i livet. Och han har lovad att vara med oss, alla.

Kuka on suurin?

1 Kohta sen jälkeen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: »Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?»

2Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen 3ja sanoi:

»Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. 4Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. 5Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.

(Matt.18:1-5)

Lapsilla on erityinen asema Raamatussa. Lapset ovat ratkaisevan tärkeitä Jumalan suhteissa ihmiseen. Kirkkovuodessa vietämme vielä joulun aikaa. Koko joulun sanoman keskiössä on lapsi, joka on maailman vapahtaja. Tämä julistettiin kaikelle kansalle jo Jeesuksen synnyinyönä.

Raamatun kertomuksista ei löydy ketään toista, joka puhuisi niin paljon lapsista kuin Jeesus itse. Jumalan valtakunnan arvojärjestys kääntyy ylösalaisin, taivasten valtakunnassa pienin on suurin. Jeesus opettaa, että meidän on tultava lasten kaltaiseksi. Mitä Jeesus mahtoi sillä tarkoittaa? Kenties jotakin lapsen luottamuksesta ja uteliaisuudesta tätä elämää kohtaan. Lapsilla on kyky nähdä asiat erilaisesta näkökulmasta kuin aikuisilla.

Uskon, että se mitä Jeesus haluaa opettaa lasten kautta, on erityisen tärkeää, koska aihetta käsitellään evankeliumeissa useaan kertaan. Jeesus esitteli lapsen itsensä edustajana. Hän sanoi: "joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.” Markuksen evankeliumista löytyy tutut jakeet, joita kutsutaan lasten evankeliumiksi. Hän otti lapset syliinsä, siunasi heitä ja sanoi, ”taivasten valtakunta on lasten kaltainen”. Myös Luukkaan evankeliumissa on samankaltainen kohta, jossa opetuslapset kysyvät Jeesukselta, kuka heistä on suurin. ”Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija.”vastasi Jeesus. Luukkaan evankeliumin alkupuolella on kertomus myös 12-vuotiaasta Jeesuksesta temppelissä, kun pääsiäisjuhlan aikaan Jeesuksen vanhemmat löysivät hänet temppelistä, opettajien keskeltä, esittämässä viisaita kysymyksiä. Ehkä se on muistutus myös meille aikuisille siitä, että meidän pitäisi oikeasti kuunnella mitä lapsilla on sanottavana.

Uskomme, että jokainen ihminen on Jumalan kuva, ja meillä on tehtävä toimia Jumalan työtovereina tässä maailmassa. Me kaikki olemme saman arvoisia iästä riippumatta.

Tänään, kun aiheena on Jumalan lapseus, voimme muistaa myös koko maailman lapsia. Kirkossa tehdään työtä myös konkreettisesti, edistääkseen lasten oikeuksia maailmalla. Kaikilla pitäisi olla oikeus kotiin, rauhaan ja turvalliseen elämään. Kaikki lapset tarvitsevat vanhempia tai muita luotettavia aikuisia ympärilleen. Aikuisilla on erityinen velvollisuus huolehtia lapsista, mutta myös meillä kaikilla on velvollisuus rakastaa lähimmäistämme ja  huolehtia toinen toisistamme.

Jumala on meille kaikille, lapsille ja aikuisille niin kuin vanhempi. Tarvitsemme elämäämme Jumalan läsnäoloa ja rakkautta. Ja hän on luvannut olla meidän kanssamme, kaikkina päivinä, maailman loppuun asti.