Saarna Klosterin kirkossa 8.9.2019

Jeesus oli sapattina eräässä synagogassa opettamassa. Siellä oli nainen, jota kahdeksantoista vuotta oli vaivannut sairauden henki. Hänen selkänsä oli pahasti köyryssä, eikä hän kyennyt suoristamaan itseään. Nähdessään hänet Jeesus kutsui hänet luokseen ja sanoi: »Nainen, olet päässyt vaivastasi.» Hän pani kätensä naisen päälle, ja heti tämä oikaisi selkänsä ja ylisti Jumalaa. Kun synagogan esimies näki, että Jeesus paransi sairaan sapattina, hän suutuksissaan sanoi paikalla oleville: »Viikossa on kuusi päivää työtä varten, tulkaa silloin parannettaviksi älkääkä sapattina.» Herra vastasi: »Te tekopyhät! Jokainen teistä kyllä päästää sapattina härkänsä tai aasinsa kytkyestä ja vie sen juomaan. Tätä Abrahamin tytärtä on Saatana pitänyt siteissään jo kahdeksantoista vuotta. Eikö häntä olisi saanut päästää vapaaksi sapatinpäivänä?» Jeesuksen vastauksen kuullessaan kaikki hänen vastustajansa olivat häpeissään, mutta kansa iloitsi kaikista ihmeteltävistä teoista, joita hän teki.

(Luuk.13:10-17)

Päivän evankeliumissa Jeesus parantaa naisen sapattina. Luukkaan evankeliumista löytyy useita kertomuksia Jeesuksen parannusihmeistä. Ehkä ne ovat kiinnostaneet häntä erityisesti, sillä perimätiedon mukaan Luukas oli itse ammatiltaan lääkäri.

Toinen kantava teema Luukkaalla on tekopyhyydestä varoittaminen, ja Jeesuksen ja fariseusten välinen sananvaihto juutalaisen lain tulkinnasta, erityisesti sapattikäskystä. Sapatin aikana ei ollut lupa tehdä mitään fyysistä työtä. Jeesus kuitenkin huomauttaa, että kyllähän sapattinakin päästetään härkä tai aasi juomaan, ja hieman myöhemmin heti seuraavassa luvussa, että jos jonkun poika putoaa sapattina kaivoon niin tokihan hänet sieltä heti nostetaan ylös päivästä riippumatta. Matteuksen evankeliumissa Jeesus muistuttaa, että sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.

Jeesus kysyi fariseuksilta: ”Eikö häntä olisi saanut päästää vapaaksi sapatinpäivänä?”. Tämän sunnuntain aiheena onkin vapaus Kristuksessa. Nainen vapautui vuosia piinanneesta vaivastaan. 

Ehkä tämän messun aikana penkissä voitkin pohdiskella, minkälaisissa tilanteissa tunnet olevasi kahlittuna, minkälaiset asiat meitä sitovat, ja mitä kaikkea vapaus sinulle merkitsee? Itselleni vapaus tarkoittaa esimerkiksi yhtä elämän perusoikeuksista, myös ajattelun ja mielipiteen vapautta. 

Tämän kertomuksen myötä aloin myös miettiä, millaiset asiat voivat painaa meidän selkämme kumaraan vertauskuvallisesti. Moni meistä kantaa huolia ja taakkoja, jotka eivät aina näy päälle päin. Ja aivan liian usein jäämme taakkojemme kanssa näkymättömiksi, ohitetuiksi ja yksin. Kun raskas taakka painaa selkää, myös katseemme kääntyy kohti maata. Emme kykene nostamaan katsettamme lähimmäiseen, tai näkemään vaikka apu olisi lähelläkin. 

Luukkaan evankeliumissa esiintynyt nainen ei tullut pyytämää apua. Hän mahtoi olla jo kohtaloonsa tyytynyt. Mutta Jeesus itse kutsui hänet luokseen. Samalla tavoin Jeesus kutsuu meitäkin luokseen. Hän kutsuu jättämään taakkamme ja murheemme, jatkamaan matkaa selkä suorana. Kristus on vapauttanut meidät syyllisyyden, häpeän ja lain taakasta. Hän sanoo meille: ”Tulkaa minun luokseni kaikki työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon”. 

Jeesus ei kumonnut sapattikäskyä, tarvitsemme tässä elämässä myös sapatin lepoa. Mutta vapaus Kristuksessa merkitsee uskoa, toivoa ja rakkautta, ei lain suorittamista. Olemme siis sapattinakin vapaita rakastamaan lähimmäistämme. 

https://www.youtube.com/watch?v=BiC6NVltAm8
Täällä saarnan voi myös (melkein kokonaisuudessaan) kuunnella saarnan