Saarna Sinetän kappelissa 2.4.2017

Ef. 2: 12–16

Ennen te elitte ilman Kristusta, Israelin kansan ulkopuolella ja osattomina liitoista ja niiden lupauksista, olitte maailmassa vailla toivoa ja vailla Jumalaa. Mutta nyt Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa, hänen veressään, tuonut lähelleen teidät, jotka ennen olitte kaukana hänestä.

    Kristus on meidän rauhamme. Hän on tehnyt nämä kaksi ihmisryhmää yhdeksi ja kuolemallaan hajottanut niitä erottaneen vihollisuuden muurin. Hän on kumonnut lain käskyineen ja säädöksineen, jotta hän omassa itsessään loisi nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, ja näin hän on tehnyt rauhan. Ristillä kuollessaan hän omassa ruumiissaan sai aikaan sovinnon Jumalan ja näiden molempien välille ja teki näin lopun vihollisuudesta.

Kirkkovuodessa paastonaika alkaa jo kääntyä pikkuhiljaa voiton puolelle. Ennen pääsiäisen iloa ja hämmästystä, meille kuitenkin kerrotaan Jeesuksen lähestyvästä kuolemasta, fariseuksista ja kuningas Herodeksesta jotka halusivat saada Jeesuksen ansaan, sekä siitä, mitä kaikkea Jeesus vielä teki maan päällä ennen pääsiäisen tapahtumia.

Paaston aika tarkoittaa sitä, että voimme opetella luopumaan elämässämme turhista asioista ja keskittyä paremmin siihen mikä on tärkeää. Aikuiset saattavat paastota olemalla syömässä tiettyjä ruokia, vaikkapa herkkuja, tai käyttämällä vähemmän kännykkää ja nettiä, tai yrittämällä elää tuottamatta turhaa roskaa joka kuormittaa ympäristöä. Mutta myös lapset voivat kokeilla paastoa. Oletko koskaan kokeillut lelupaastoa? Luin lehdestä, että joissakin päiväkodeissa on kokeiltu päivää tai jopa pidempää ajanjaksoa kokonaan ilman leluja. Se voi herättää mielikuvituksesi ja auttaa huomaamaan minkälainen seikkailupuisto oma tai koulun piha onkaan, tai minkä pöydän alle voisi rakentaa kotona majan. Se saattaa myös auttaa myös huomaamaan, että on kivempaa leikkiä yhdessä kaverin kanssa ilman leluja, kuin yksin monella lelulla.

Voisiko kaveruus ja ystävyys ulottua myös maan rajojen ja kansojen yli? Mitä Paavali tarkoittaa puhuessaan päivän lukukappaleessa kahdesta eri kansasta ja niiden välisestä liitosta? Israelin kansalla tarkoitetaan juutalaisia. Jeesus eli itse juutalaisen kulttuurin keskellä. Hän tunsi kirjoitukset ja keskusteli viisaiden synagogan opettajien kanssa. Jeesus kulki ja opetti juutalaisten keskuudessa. Raamattu on myös täynnä kertomuksia, joissa eri kansojen tai heimojen edustajat sotivat tai vähintään riitelevät keskenään. Kuitenkin Jeesus kohtasi myös sellaisten kansojen edustajia, joiden kanssa juutalaiset olivat huonoissa väleissä. Raamatussa Jumala teki rauhan liiton ihmisten kanssa. Hän toivoo, että myös ihmiset ja kansat, Jumalan lapset kaikkialla maailmassa, voisivat tehdä rauhan liiton keskenään.  Toisessa kirjeessä Paavali opettaa: "Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi." (Gal. 3:28)

Paavali oli lähetystyöntekijä joka kulki  ja hän jatkoi Jeesuksen työtä kertoessaan siitä, että evankeliumi kuuluu myös toisille kansoille. Vihollisuuden sijaan Jeesus haluaa ystävyyttä myös kansojen välille. Meille Suomeen on myös saapunut ihmisiä eri puolilta maailmaa. Monet ovat saapuneet sodan keskeltä. Mukana on myös lapsia. Lisäksi on paljon niitä, jotka eivät ole pystyneet lähtemään, jo jotka siksi edelleen elävät sodan keskellä. Heillä jotka päättävät siitä, ketkä saavat jäädä maahan ja keiden pitää lähteä, on hyvin vaikea tehtävä.

Niin ristiriitaiselta ja epäoikeudenmukaiselta kuin se tuntuukin, Jeesus Kristus kuoli meidän puolestamme surullisella ja väkivaltaisella tavalla, jotta meillä olisi rauha. Meidän Jumalamme on rauhan Jumala. Kautta aikojen ihmisiä on vaivannut ja vaivaa itsekeskeisyys ja suuri ymmärtämättömyys. Myöskään Jeesuksen aikalaiset eivät ymmärtäneet hänen tehtäväänsä maan päällä, vaikka hän vielä konkreettisesti eli maan päällä. Meillä maailmassa on vielä paljon opittavaa, että emme tekisi tyhjäksi Jeesuksen kohtaloa. Jeesus haluaa opettaa meille rakkautta ja ystävällisyyttä, lempeyttä ja elämän kunnioittamista.