Predikan i Klosters kyrka 26.7.2020

(Samma på svenska, rulla ner...)


Kristuksen kirkastuminen

(3.vsk)


Noin viikon kuluttua siitä, kun Jeesus oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan. Hänen rukoillessaan hänen kasvonsa muuttuivat ja hänen vaatteensa sädehtivät kirkkaan valkoisina. Samassa siinä oli kaksi miestä, Mooses ja Elia, keskustelemassa hänen kanssaan. He ilmestyivät taivaallisessa kirkkaudessa ja puhuivat Jeesuksen poislähdöstä, joka oli toteutuva Jerusalemissa. Pietari ja hänen kanssaan olevat opetuslapset olivat vaipuneet syvään uneen. Havahtuessaan he näkivät Jeesuksen kirkkaudessaan ja ne kaksi miestä, jotka olivat hänen kanssaan. Kun nämä olivat lähtemässä Jeesuksen luota, Pietari sanoi: »Opettaja, on hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.» Mutta hän ei tiennyt mitä sanoi. Pietarin puhuessa tuli pilvi ja peitti paikan varjoonsa. Opetuslapset pelästyivät, kun näkivät miesten peittyneen pilveen. Pilvestä kuului ääni: »Tämä on minun Poikani, minun valittuni, kuulkaa häntä!» Äänen vaiettua opetuslapset näkivät Jeesuksen olevan yksin. He pysyivät vaiti kaikesta kokemastaan eivätkä vielä silloin kertoneet siitä kenellekään.

(Luuk.9:28-36)



“Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta…” Mietiskeli Paavali Korinttilaiskirjeessään. Välillä on vaikeaa ymmärtää miksi asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat, mikä merkitys kaikella oikein on? Mutta elämässä tulee myös niitä hetkiä, kun palaset loksahtavat paikalleen, ajatukset selkiytyvät ja maailma kirkastuu kuin laittaisi nenälleen pitkästä aikaa puhdistetut silmälasit. Tai niin kuin omassa elämässäni, takana on pian ensimmäinen vuosi uudessa maassa. Vaikka olen monta vuotta lukenut ruotsin kieltä koulussa, ensimmäisinä kuukausina suurin osa meni yli ymmärryksen ja sain tuskin itsekään suutani auki, mutta päivä päivältä aloin ymmärtämään enemmän. 


Myös Jeesus oli opettanut seuraajilleen paljon, ja ennen tätä kohtaamista Jeesus oli puhunut opetuslapsilleen siitä, mitä hänen seuraamisensa tarkoittaa. Silti opetuslapset olivat ymmällään. Nyt matka jatkui ylös vuorelle. Jeesuksella oli usein tapana kiivetä vuorelle. Milloin opettamaan, milloin rukoilemaan yksinäisyydessä. Ehkä vuori voi kuvastaa symbolisesti myös etäisyyden ottamista, asioiden tarkastelua eri näkökulmasta. Jeesus otti mukaansa vuorelle kolme opetuslasta, Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen. Heidän siellä ollessaan tapahtui jotain hyvin erityistä ja erikoista.


Tämä hetki kirkastusvuorella oli yksi Jeesuksen elämän käännekohtia. Jeesuksen olomuoto muuttui, hän paljasti jotakin jumalallisesta olemuksestaan. Kertomus kirkastusvuoren tapahtumista on mielenkiintoinen siinäkin mielessä, että siinä voi nähdä yhtymäkohtia myös moniin muihin Raamatun kohtiin. Vaikka katkelma löytyy uudesta testamentista, kertomuksessa esiintyy myös kaksi keskeistä hahmoa Vanhan testamentin puolelta, Mooses ja Elia. Jeesuksen elämässä tuli näkyväksi Vanhan testamentin profeettojen lupauksien täyttyminen. Vuoren verhoutuminen pilveen muistuttaa Vanhan testamentin kertomusta siitä, miten Jumala ilmestyi Moosekselle Siinain vuorella. Myös tuolloin vuoren kerrotaan peittyneen pilveen, ja kerrotaan, miten Mooseksen kasvot sädehtivät hänen tullessaan alas vuorelta. Tai niin pyhäkköteltan verhoutumista pilveen, josta kuulimme päivän Vanhan testamentin lukukappaleessa. Pilvi esiintyy myös muissa Raamatun kohdissa läsnäolon symbolina, ja säteilevät kasvot tai vaatteet viittaavat Raamatussa Jumalaan tai enkeleihin. Häikäisevä kirkkaus viittaa myös siihen, että emme voi tämän elämän aikana katsoa Jumalaa kasvoista kasvoihin, tai täysin ymmärtää Hänen olemustaan.


Ajattelen, että tämä tapahtuma kirkastusvuorella kertoo meille jotakin Jumalan läsnäolosta. Tarina ei kerro, miksi Jeesus otti mukaansa juuri nämä kolme opetuslasta kaikkien joukosta. Opetuslapset kokivat jotakin yliluonnollista, mutta myös kokivat olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Pietari sanoi; ”on hyvä, että me olemme täällä”. Toiset saattavat elämänsä aikana aistia Jumalan läsnäolon hyvinkin voimakkaasti ja enemmän konkreettisesti kuin toiset. Se ei silti tarkoita, että Jumala olisi lähempänä näitä toisia ihmisiä. Ehkä Jeesus ajatteli, että juuri nämä kolme tarvitsivat erityistä, uskoa vahvistavaa kokemusta Jumalan läsnäolosta ja rakkaudesta. Näitä kyseisiä opetuslapsia pidetään Jeesukselle kaikkein läheisimpinä. Silti   heidän uskonsa ei ollut muita hurskaampaa. Esimerkiksi Pietari sai kohdata Jeesuksen monia ihmetekoja ja rohkaisevia sanoja, mutta silti hän pelon hetkellä kolmesti kielsi tunteneensa koko miestä.


”Pilvestä kuului ääni: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” He kuulivat vuorella Jumalan äänen. Samat sanat, jotka kuuluivat taivaasta, kun Jeesus sai kasteeseen ja Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen muodossa hänen ylleen. Kasteessa meidätkin on kutsuttu Jeesuksen opetuslapsiksi. Jumala haluaa sanoa samoin meille jokaiselle, ”Sinä olet minulle rakas”.


“...mutta kerran näemme kasvoista kasvoihin.” Emme voi kenties ymmärtää koko totuutta tämän elämän aikana, mutta voimme saada siitä pieniä välähdyksiä. Emme voi etukäteen tietää, minne meitä milloinkin johdatetaan, alas laaksoon, kaupungista kaupunkiin vai ylös vuorelle. Saamme kulkea rohkeasti eteenpäin, Jumalan läsnäoloon luottaen. Kaste- ja lähetyskäskyn sanoma on siinä, että Jumala on luvannut olla kanssamme kaikki päivät, maailman loppuun asti.



"Katselemme vielä kuin kuvastimesta... "  "Ännu ser vi en gåtfull spegelbild..."
"Katselemme vielä kuin kuvastimesta..."
"Ännu ser vi en gåtfull spegelbild..."




Kristi förklarings dag

3. årgång


Lukasevangeliet kapitel 9, vers 28-36


Ungefär en vecka senare tog han med sig Petrus och Johannes och Jakob och gick upp på berget för att be. Medan han bad förvandlades hans ansikte, och hans kläder blev vita och lysande. Och två män samtalade med honom. Det var Mose och Elia som visade sig i härlighet, och de talade om hans uttåg ur världen som han skulle fullborda i Jerusalem. Petrus och de andra hade fallit i djup sömn men vaknade och såg hans härlighet och de båda männen som stod tillsammans med honom. När dessa skulle lämna honom sade Petrus till Jesus: ”Mästare, det är bra att vi är med. Låt oss göra tre hyddor, en för dig och en för Mose och en för Elia” — han visste inte vad han sade. Men medan han talade kom ett moln och sänkte sig över dem, och när de försvann i molnet blev lärjungarna förskräckta. En röst hördes ur molnet: ”Detta är min son, den utvalde. Lyssna till honom”, och när rösten ljöd stod Jesus där ensam. Lärjungarna teg om vad de hade sett, och vid den tiden berättade de ingenting för någon.


”Ännu ser vi en gåtfull spegelbild…” så funderar Paulus i Korinthierbrevet. Någonstans det tar lite tid att hitta klarhet till saker och att pusselbitar börjar att falla på plats. Det är nästan ett år sedan jag flyttade till Sverige. Första månader det var svårt att förstår allt, och många möter jag satt tyst i bakråd med google translate appen. Språket var inte lätt fast jag har pluggat det många år i skolan. Men nu, nästan ett år senare det är mycket lättare, och jag har hittat min plats. 


Jesus hade lärt mycket till sina lärjungar, gjort många gärningar och förklarat hans mission i jorden. Innan upplevelse i berget Jesus hade pratat om vad betyder det att följa honom, men lärjungarna hade svårt att förstå. I dagens evangelium Jesus tog med Petrus, Jakob och Johannes upp till berget. Berget är också symbolisk. Det var många gånger att Jesus ville gå upp till berget, någonstans att lära folket, någonstans att be ensam. Att klättra upp till berget är också en möjlighet att ha ny perspektiv till livet. 


Det som hände i förklaringsberget måste vara någonting jätteviktigt, då samma berättelsen finns i alla synoptiska evangelier. Vi kan också hitta likheter till Gamla testamentets berättelser. I dagens evangelium Jesus möter Mose och Elia. Gud uppenbarade också till Mose i moln i berget. Moln och lysande ansikte är också symboler av Guds närvaro. 


Vi människorna kan uppleva Guds närvaro på många olika sätt, några känner det kanske starkare, men i alla fall Gud är nära oss alla. Upplevelse av Guds närvaro kan ge oss mod och kraft. ”Mästare, det är bra att vi är med” sade Petrus. Lärjungarna upplevde någonting övernaturligt, men samtidigt kände trygghet. Upplevelsen i berget förklarade någonting av Jesu gudomlighet till lärjungarna. 


Petrus ville stanna i berget och bygga hyddor till alla, men sen kom moln, och alla förutom Jesus försvann. Och ”En röst hördes ur molnet: Detta är min son, den utvalde. Lyssna till honom”  Gud pratade med samma ord, som efter Jesu dop. Gud vill säga det samma till oss: du är min utvalde, jag älskar dig. Vi kan inte stanna i berget, vi måste gå ut till världen och sprida evangelium vidare. ”...Då skall vi se ansikte mot ansikte.” Vi kan inte förstå allt i detta livet, bara små blinkar någonstans. Om vi litar på Guds ledande och hans löfte, att han är med oss alla dagar, vi kan hitta mod och frid att vandra vidare i livet.  


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Predikan på tredje advent i Klosters kyrka 15.12.2024

Saarna Korkalovaaran kappelissa 30.8.2015

Predikan på morgonmässa i S:t Eskil kyrka 2.4.2025