Saarna Sinetän kappelissa 13.5.2018

Joh. 17: 18-23

Jeesus rukoili ja sanoi:

    ”Isä, niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. Minä pyhitän itseni uhriksi heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä.

    Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.

    Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.”

Sunnuntain tekstit puhuvat pyhän hengen odotuksesta ja rukouksesta. Johanneksen evankeliumin kohta on osa Jeesuksen jäähyväisrukousta. Jeesus siis myös itse rukoilee Jumalaa ja kutsuu häntä Isäksi. Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus lupasi opetuslapsilleen voimaksi Pyhän Hengen ja kehotti opetuslapsiaan odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Tämän sunnuntain latinankielinen nimi ”Exaudi” tarkoittaa ”Kuule Herra”. Se tarkoittaa sitä, että Herra kuulee meidän rukouksemme. Voimme ajatella Jeesusta suurena esirukoilijana. Jeesus rukoilee opetuslapsiensa puolesta, mutta ei ainoastaan heidän puolestaan, vaan kaikkien niiden puolesta, joiden luokse Jeesus opetuslapsensa lähettää, sekä kaikkien maailman ihmisten puolesta. Myös me saamme tänään kantaa toisiamme rukouksen voimalla, kun rukoilemme itsemme ja toistemme puolesta, niin kuin Jeesuskin on rukoillut meidän puolestamme.

Mutta mitä Jeesus tarkoittaa rukoillessaan ”… että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa”? Rukouksessa Jeesus ilmaisee, että hän on yhtä Isän kanssa, samaa olemusta kuin Isä ja Henki jonka hän lupaa opetuslapsilleen vahvistukseksi ja rohkaisuksi. Usein puhutaan (joko paikallisesti tai maailmanlaajuisesti) ajatellen kirkon ykseydestä tai yhteydestä. Pyhä Henki luo ihmisten välille yhteyttä. Mielestäni yhteys onkin oikeastaan parempi ilmaus kuin ykseys.

Tätä kysymystä pohtiessa mieleen nousee erilaiset konfliktit ja kädenväännöt, niin oman seurakunnan sisällä, kuin laajemminkin kirkon piirissä. Jeesuksen rukouksen pyyntö on siis edelleen ajankohtainen. Rukoillessaan, että he kaikki olisivat yhtä, Jeesus ei tarkoita että meidän kaikkien tulisi olla samanlaisia ihmisiä tai ajatella kaikista asioista saavuttaakseen yhteyden keskenään. Yhtä oleminen on jotakin muuta, jotakin suurempaa. Yhteyden saavuttaminen vaatii tietynlaista asennetta, tahtotilaa ja rukousta. Oman esimerkkinsä mukaan Jeesus halusi viestiä, että ihmiset voisivat viedä eteenpäin evankeliumia, rakkauden sanomaa, huolenpitoa ja aitoa välittämistä toisista ihmisistä.

Seurakuntaa verrataan usein myös perheeseen. On paljon erilaisia perheitä, erilaisia persoonia saman katon alla ja samassa suvussa. Vaikka välillä perheissä riidellään, niin useimmiten perheenjäsenet puolustavat toinen toisiaan. Vietämme tänä sunnuntaina myös äitienpäivää. Monet äidit varmasti kysyvät joskus mielessään, osaanko olla hyvä äiti? Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla äiti. Useimmiten äidit kuitenkin haluavat lapsilleen mahdollisimman hyvää, ja rohkaisevat lapsiaan kasvamaan omiksi persoonikseen ja kokeilemaan omia siipiään, lähettämään heidät myös aikanaan maailmaan, niin kuin Jeesus lähetti opetuslapsensa maailmaan.

Kaikista erimielisyyksistä huolimatta on paljon sellaista missä Jeesuksen rukous on jo täyttynyt. Omassa kirkossa meitä yhdistää mahdollisuus käydä yhdessä ehtoollispöytään. Maailman kristittyjen kanssa voimme yhtyä apostoliseen uskontunnustukseen, rukoilla Isä meidän- rukouksen, niin kuin Jeesus on meitä opettanut, tai siunata toinen toisiamme kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Voimme myös osoittaa toisiamme kohtaan vieraanvaraisuutta ja rukoilla toinen toistemme puolesta.

Jeesuksen jäähyväisrukouksen sanoihin sisältyy jälleen lähetyskäskyn ajatus. ”niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät”. Voimme yhdessä miettiä, millä tavalla voimme yhdessä olla rakentamassa seurakuntaa ja olla osa kirkkoa. Voimme olla yhdessä rakentamassa seurakuntaa, kukin omalla tärkeällä paikallaan. Niin kuin lauloimme päivän virressä: Liekkejä on monta, valo on yksi. Hän yhdistää meidät. Meidän tehtävämme on pitää liekkiä yllä, ei tukahduttaa toisiamme. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla osa kirkkoa, mutta meitä kaikkia yhdistää Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta.