Saarna konfirmaatiomessussa Korkalovaaran kappelissa 26.7.2015
Totuus ja harha, mustaa ja
valkoista vai harmaan eri sävyjä?
Matt.
7: 24-29
Jeesus
sanoo:
”Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee
niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi
sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut,
sillä se oli rakennettu kallioperustalle.
Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei
tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi
sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan
tasalle saakka.”
Kun Jeesus oli lopettanut puheensa,
kansanjoukot olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan. Hän opetti niin kuin
se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat.
Lauloimme alkuvirressä totuuden
hengestä. Tämän sunnuntain aiheena kirkkovuodessa on totuus ja harha.
Tarvitsemme elämässämme johdatusta. Jos yritämme perustaa elämämme oman
suuntavaistomme varaan, olemme pian harhapoluilla.
Sunnuntain vertaus kertoo meille
esimerkin, joka oli hyvin lähellä Jeesuksen omaa elämää. Vertaus kahdesta talonrakentajasta.
Olihan Jeesus itsekin puuseppä ja rakentaja. ”Jokainen, joka kuulee nämä
sanani”. Mitä sanoja tällä tarkoitetaan? Katkelma on Jeesuksen vuorisaarnan
lopusta. Myös rippikoulussa olemme kuulleet Jeesuksen opetuksia. Jeesus antaa
kuulijoilleen myös suuren vastuun. Joka kuulee nämä sanat, on tehtävä niiden
mukaan. Vuorisaarnassa Jeesus ei päästä meitä helpolta. Meidän tulisi noudattaa
käskyjä paremmin kuin fariseusten ja lainoppineiden. Mutta muistattekos yhdeltä
raamis tunnilta, mikä oli käskyistä suurin?
Talonrakentaja vertauksessa ei ole
kysymys mistä tahansa mökistä. Talo on vertauskuva omasta elämästämme. Mikä on
se kallio, jonka varaan rakennamme elämäämme? Mieleeni nousi yksi laulu
punaisesta veisukirjasta: Tartu käteen Jumalan. Taidettiin se laulaa ainakin
pari kertaa, ainakin iltalauluna kerran. Sen kertosäe kuuluu:
Tartu käteen Jumalan,
tartu siihen mikä kestää.
Astu kalliolle, joka pettää ei voi.
Tartu käteen Jumalan,
älä minkään anna estää.
Kuule kuinka sydämesi sykkii
soi.
Saatamme helposti rakentaa elämäämme omaan varaamme. Luulemme
selviävämme omin voimin, omin saavutuksin. Elämän perusta rakentuu työn,
menestyksen ja ihmisten suosion varaan. Elämä kuitenkin riepottelee meitä
tuulineen, rankkasateineen ja myrskyineen. Hengellisen elämän
hoitaminen, elämän perusta. Kun rakennat elämäsi kestävälle perustalle, talo
kestää myös elämän myrskyn läpi.
Parempi olla epävarma varmalla perustalla kuin varma epävarmalla perustalla.
Totuuden etsiminen ei ole aina helppoa valintojen maailmassa. Toisaalta, yhden
ainoan totuuden näkeminen hyvin kapealla tavalla voi myös olla eräänlainen
harha. Mutta Jeesus sanoo: “Siitä teidät tunnetaan seuraajikseni, että te
rakastatte toisianne”.
Olemme saaneet elämämme perustan,
kulmakiven jo lapsena. Meidät on kasteessa kutsuttu Kristuksen seuraajiksi. Kristus
on kutsunut meitä jokaista alusta asti, hän kulkee meidän vierellämme. Hän
tarttuu meidän käteemme. Hän on hyvä paimen. Konfirmaatio ei ole matkan loppu
vaan alku. Pian yhdessä seurakunnan kanssa lausumme uskontunnustuksen. Se on
hyvä perusta, kallio joka ei petä.
Rakkaat nuoret.
Otatte pian vastaan kolmiyhteisen Jumalan siunauksen. Saatte luottaa siihen,
että Jumala ei hylkää. Pyhä Henki on kasteessa alkanut teissä hyvän työn, ja
hän rohkaisee teitä elämään Kristuksen seuraajina. Sille perustalle on hyvä
rakentaa. Jumala on antanut seurakunnalleen pyhän sanansa, ehtoollisen ja
rukouksen uskon vahvistukseksi. Tästä lähtien saatte osallistua itsenäisesti
ehtoolliselle. Saatte myös oikeuden kummin tehtävään. Seurakunta rukoilee
teidän puolestanne ja lähettää teidät kulkemaan elämän tietä.
Kehotussanat
vanhemmille ja kummeille
Hyvät vanhemmat,
kummit ja muut seurakuntalaiset. Nämä nuoret tarvitsevat ihmisiä, jotka
rukoilevat heidän puolestaan ja auttavat heitä kasvamaan kristittyinä. Olkaa te
heidän tukenaan, niin että he vahvistuisivat uskossa ja kulkisivat ikuisen
elämän tietä. Jumala teitä siinä auttakoon.
Kommentit
Lähetä kommentti